Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.12.2020/Pykälä 340

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

Kaupungille esitetyt seudullisesta rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta tehtyä sopimusta koskevat neuvottelupyynnöt

 

594/00.04.00/2020

 

KH 21.12.2020 § 340  

  

Valmistelija Tekninen johtaja, johtava rakennustarkastaja, ympäristöpäällikkö ja kaupunginsihteeri

 

Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien tekemä seudullinen rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitoa koskeva kuntalain 54 §:ssä tarkoitettu sopimus tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

 

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun eri tehtäviä kunnissa hoitanut henkilökunta siirtyi sopimuksen voimaan tullessa kaupungin palvelukseen. Nykyisin kaupungin palveluksessa olevan henkilökunnan hoidettaviksi sovittuja keskeisiä viranomaistehtäviä ovat ympäristönsuojelulaissa säädetyt tehtävät, maa-aineslupia koskevat tehtävät, jätelaissa säädettyjen tehtävien valvonta, meluasiat, vesilain mukaiset tehtävät, luonnonsuojelu- ja naapuruussuhdeasiat sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät. Kaikki säännöksissä tarkoitetut viranomaistehtävät siirtyivät sopimuksen nojalla kaupungin hoidettaviksi.   

 

Kunnilla on säännösten mukaan kaa­voi­tus- ja rakentamisasioissa yhä enemmän päätösvaltaa. Vas­taa­vas­ti ympäristönsuojelussa lainsäädäntö on jatkuvasti laajentunut ja mo­ni­puo­lis­tu­nut. Nämä muutokset edellyttävät henkilökunnan osaa­van ratkaista yhä enemmän ja yhä vaikeampia asioita. Seudullisen yksikön henkilökunta voi erikoistua tiettyihin osa-aluei­siin. Työtehtävissä erikoistuminen parantaa asiakkaiden ja hen­ki­­kun­nan oikeusturvaa, kun asiaosaamista voidaan asioita keskit­­mäl­lä parantaa. Samoissa tiloissa oleva aiempaa suurempi asiantuntijaryhmä kykenee opastamaan kysyjiä entistä monipuolisemmin. Tarvittaessa henkilökunta voi yhdessä pohtia samaa vai­keaa asiaa. Näin kaikkien ammattitaito käsitellä erilaisia pulmia säi­lyy ja entisestään paranee.

 

Yhteinen henkilökunta voi keskittyä hoitamaan vain yhteistyösopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä. Ennen sopimusta kaupungilla ja kunnilla oli toisistaan poikenneita järjestelyjä. Jonkin muun työyksikön työntekijä saattoi tehdä nyt kyseessä olevia tehtäviä. Vastaavasti nyt kyseessä olevia työtehtäviä tehnyt työntekijä saattoi tehdä myös muun työyksikön töitä. Tilanne on selkiytynyt ja kustannustehokkuus parantunut. 

 

Seudullinen yksikkö mahdollistaa asuk­kaiden ja yritysten ympärivuotiset asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut myös henkilöstön vuosilomien ja muiden poissaolojen aikana. Yhteisesti käytössä olevat tietokoneohjelmistot ovat mahdollistamassa mm. sähköisen asioinnin, dokumenttien hallinnan ja arkistoinnin sekä lainsäädännön edel­lyt­­män tiedonkulun ja tietojen julkaisemisen. Kustannussäästöä syntyy, kun kaikkien kuntien ei tarvitse hankkia samoja ohjelmia. 

 

Kaupungin ja kuntien rakennusvalvontaa ja ympäristönsuojelua käsittelevät lautakunnat ja jaostot jäivät entisilleen kaupunkiin ja kun­tiin. Yhteinen henkilökunta valmistelee niiden käsittelemät asiat sekä valvoo nii­den päätösten noudattamista. Valmistelijat ovat tarpeen mukaan asian­tun­ti­joi­na läsnä kokouksissa asioita käsiteltäessä. Hen­ki­­kun­ta päättää omine päätöksineen kunkin kunnan johtosäännössä tai mo­ni­­se­ni­ses­sä viranomaisessa viranhaltijoiden päätettäviksi määritellyistä asioista. 

 

Sopimukseen liittyneiden kuntien kuntaosuuksien laskentatapa ja laskutus on sovittu sopimuksessa. Kuntalaskutus koostuu kahdesta komponentista: 50 % kuntien kuluvan vuoden asukasluvusta ja 50 % kuntien edellisen vuoden lupamääristä. Lupamääriin perustuva laskutus jakautuu vielä rakennuslupiin (30 % kokonaisuudesta), ympäristölupiin, rekisteröinteihin tai vastaaviin perustuvien valvontakohteiden määriin (10 % kokonaisuudesta) ja maa-aineslupiin (10 % kokonaisuudesta). Sovitusta laskentatavasta johtuen kuntien maksuosuudet vaihtelevat vuosittain ja tasaantuvat vastaamaan lupamääriä aina seuraavan vuoden laskutuksessa. 

 

Vuonna 2018 sopimusta laadittaessa tehtiin kustannusten jaosta koelaskelmat vuoden 2017 lupamäärien pohjalta. Verrattaessa vuonna 2018 tehtyä koelaskelmaa vuoden 2020 toteutumaan vuoden 2018 luvuin suurimmat poikkeamat olivat Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan lupamäärissä ja tästä syystä myös kustannuksissa. Vuoden 2018 laskelmassa, vuoden 2017 lupamäärillä, oli Forssassa 300 ja Tammelassa 192 rakennuslupaa. Vuoden 2020 tasauslaskelmassa, vuoden 2018 lupamäärillä, Forssan lupamäärä on 149 ja Tammelan lupamäärä 258. Molemmissa tapauksissa kuitenkin sekä Forssan kaupunki että Tammelan kunta ovat saaneet hoidetuksi rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävät sopimusaikana edullisemmin kuin omana toimintanaan vuonna 2017. 

 

Vuonna 2017 myönnettyjen lupien määrä oli Forssassa 355, Tammelassa 263 ja Jokioisilla 143. Koelaskun mukaan vuonna 2017 Forssan kokonaismaksuosuus oli 44 prosenttia, Tammelan 25 prosenttia ja Jokioisten 15 prosenttia. Vuonna 2018 myönnettyjen lupien määrä oli Forssassa 224, Tammelassa 325 ja Jokioisilla 139. Vuonna 2019 Forssan kokonaismaksuosuus oli 39 prosenttia, Tammelan 29 prosenttia ja Jokioisten 15 prosenttia. Vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä oli Forssassa 236, Tammelassa 242 ja Jokioisilla 158. Vuonna 2020 Forssan kokonaismaksuosuus on 41 prosenttia, Tammelan 25 prosenttia ja Jokioisten 17 prosenttia. Vuosina 2017 - 2020 asukasluvun pieneneminen on tähänastisten tietojen mukaan ollut Forssassa 426, Tammelassa 225 ja Jokioisilla 199.

 

Etukäteen arvioitiin, että kaupunki isäntäkuntana mah­dol­li­ses­ti pystyisi hyödyntämään uuden yksikön osaamista enem­män kuin naapurikunnat. Siksi sopimukseen on otettu ns. isän­­kun­ta­mak­su. Kaupunki maksaa vuosittain 10 000 euron li­­mak­sun. Asiasta otettiin maininta yhteistyösopimukseen.

 

Kokonaiskustannuksissa on otettu huomioon palkat, palveluiden ostot, tar­vik­keet yms. ulkoiset kulut, ict, puhtaanapito sekä vuokrat yms. si­säi­set kulut.

 

Kuntiin jääneistä tehtävistä, kuten mahdollisista hankkeista, lautakuntatyöskentelystä, rekisterien ylläpidosta ja omista ict-palveluista, aiheutuu kunnille suoria kustannuksia. Toisaalta kukin kunta päättää sopimuksen mukaan itsenäisesti myös taksoistaan ja muista maksuistaan, joilla rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kustannuksia katetaan. 

 

Kaupunki ja kunnat tekivät sopimuksen yhteisen valmistelun perusteella. Sopijaosapuolet arvioivat tuolloin eri sopimusehdot osaltaan asianmukaisiksi ja hyväksyivät ne.

 

Sopimuksen hyväksymistä valmisteltaessa korostettiin enimmäkseen viranomaistoiminnan sujuvuuden paranemista ja toiminnan yhdistämisestä kertyvää kustannussäästöä. Yhtä tärkeitä ovat erilaiset oikeusvarmuuteen liittyvät perusteet. Viranomaistehtävät pitää hoitaa sujuvasti ja virheettömästi. Viranomaistehtävien hoidossa käytetään julkista valtaa. Päätöksillä on sitova vaikutus yksityisiin ihmisiin ja yri­tyk­siin. Niin viranomaisissa asioivien oikeusturvan kuin viranomaisten omankin oikeusturvan toteutumiseksi kaikkien viranomaisratkaisujen oikeellisuus on olennaista. Sopimus parantaa useista syistä niin kaupungin ja kuntien asukkaiden kuin kaupungin ja kuntien päätöksentekoelinten jäsenten samoin kuin päätöksiä tekevien viranhaltijoiden oikeusvarmuutta. Tämä on yhtä tärkeä seikka kuin yhteisestä toiminnasta kertyvä kustannussäästö. Jo kuluneena sopimusaikana voidaan todeta sopimuksesta saadun tältäkin osin hyötyä. Yhteistoimintasopimuksen avulla sopijakunnat ovat onnistuneet myös pa­ran­ta­maan palveluitaan ja saavuttamaan taloudellista säästöä. 

 

Tammelassa kunnanhallituksessa ja valtuustossa käsiteltiin hiljattain seudullisen rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimintaa. Tammelan kunnan tekninen johtaja antoi perinpohjaisen selvityksen kunnanhallitukselle. Selvityksestä ilmeni, että talousarviossa kysymyksiä herättäneet erät tarkoittivat kunnan omia kustannuksia, jotka oli sisällytetty talousarvion kustannuspaikalle seudullisen yksikön kustannusten lisäksi. Seudullinen yksikkö ei aiheuttanut näitä kustannuksia. Kunnanhallitus merkitsi vastauksen tiedoksi. Tämän jälkeen Tammelan kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus päättivät esittää kaupungille seudullisen rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sopimusneuvottelujen käynnistämistä. Samalla nimettiin kunnan edustajat neuvotteluihin. Tämän jälkeen myös Jokioisten kunta päätti esittää kaupungille sopimusneuvotteluja.

 

Sopimusneuvottelun aihetta käsiteltiin Tammelan kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunnanhallituksen päättämässä ja kaupungille lähettämässä neuvotteluehdotuksessa ei kuitenkaan yksilöidä, mistä pitäisi neuvotella. Neuvottelun aihetta ei liioin yksilöidä Jokioisten kunnan kaupungille lähettämässä neuvotteluehdotuksessa.

 

Sopimuksen osapuolilla on oikeus luottaa sopimusehtojen voimassa pysymiseen ja niiden noudattamiseen. Osapuoli voi vaatia ehtoa muutettavaksi, jos ehto on olosuhteiden muuttumisen takia käynyt tälle kohtuuttomaksi. Muutosvaatimusta arvioidaan sopimusoikeudellisin perustein. Neuvottelujen perusteella sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa, jos kaikki osapuolet hyväksyvät muutokset. Kyseisessä sopimuksessa on viisi osapuolta.  

 

Kukin kunta seuraa ja valvoo osaltaan sopimuksen toteutumista. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu sitä koskevasta seurantamekanismista. Kaikki osapuolet ovat nimenneet sopimuksen mukaisesti kaksi edustajaansa sopimuksessa tarkoitettuun yhteiseen seurantaryhmään. Seurantaryhmä voi tehdä sopimuksen muuttamiseksi esityksiä, joista osapuolet päättävät yhtäpitävin päätöksin. Seurantaryhmä ei ole esittänyt sopimuksen muuttamista miltään osin. Muutosvaatimuksille ei siten ole sopimusoikeudellisia perusteita.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ilmoittaa Jokioisten ja Tammelan kunnille kaupungin vastauksena seuraavaa:

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävien hoitamista koskevassa sopimuksessa on sovittu mm. tehtävien hoidon seurannasta. Sopimuksessa määritellyt kustannustenjaon laskentaperusteet kuvaavat myös hyvin kustannusten tarveperusteista jakautumista. Sopimuksessa tarkoitetuissa seurantaryhmän kokouksissa ei ole tuotu miltään osin esille tarvetta sopimuksen muuttamiseen. Jokioisten ja Tammelan kunnat eivät ole neuvottelupyynnössään esittäneet neuvottelulle syytä. Forssan kaupunki ei näe sopimusneuvottelujen aloittamiselle sopimusoikeudellista perustetta eikä pidä neuvotteluja aiheellisina.  

 

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

 

 

 

Ptk tark.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa