Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 22.06.2020/Pykälä 48

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

 

Kuosikeskuksen perustaminen

 

 

279/02.05.02/2020

KH 18.05.2020 § 130 

 

Valmistelija museonjohtaja, sivistysjohtaja

 

Museonjohtaja Kati Kivimäki oli asiantuntijana läsnä kokouksessa ja selosti asiaa. Keskustelun kuluessa todettiin asiassa olevan vielä tarkennettavia seikkoja. Siksi esittelijä poisti asian esityslistalta. Asia valmistellaan uudelleen käsiteltäväksi.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

 

KH 25.05.2020 § 137 

 

Valmistelija museonjohtaja, sivistysjohtaja

 

Forssan tekstiiliteollisuuden vaiheet

 

Kankaan teollinen painaminen alkoi Forssassa jo vuonna 1861. Forssan Osake Yhtiön tehdas oli ensimmäinen ja vuoteen 1926 saakka ainoa Suomessa kangasta painanut tehdas.   

 

Tamperelainen Oy Finlayson Ab aloitti teollisen toiminnan Forssan kauppalassa vuonna 1934. Yhtiö osti Oy Forssan Osake Yhtiön osake-enemmistön. Forssan Osake Yhtiö sulautui Oy Finlayson Ab:hen. Toimintaa jatkanut Finlayson-Forssa Oy keskitti Finlaysonin kankaiden painamisen Forssaan. Forssaan perustettiin yhtiön suunnitteluateljee vuonna 1951. Kankaan painaminen jatkui Forssassa vuoteen 2009. Tuolloin Finlayson-Forssa Oy ajautui vararikkoon. Vuonna 1820 perustettu alkuperäinen Oy Finlayson Ab oli sulautunut Asko Oy:hyn vuoden 1988 lopussa.

 

Uuden Finlayson Oy:n toiminta

 

Vuonna 2003 perustetun uuden Finlayson Oy:n toimialana on sisustusalan tekstiiliteollisuuden sekä siihen liittyvän muun teollisen ja kaupallisen toiminnan harjoittaminen. Uusi yhtiö käyttää markkinoinnissaan vuonna 1820 perustetun alkuperäisen yhtiön tavaramerkkiä ja perustamisvuotta. Yhtiö tuo esiin alkuperäisen Finlaysonin tamperelais-forssalaista historiaa. Yhtiö panostaa kansainväliseen verkkokauppaan. Yhtiön tuotteet suunnitellaan Suomessa mutta valmistetaan ulkomailla. Yhtiöllä on Forssassa myymälä. Verkkokauppasovelluksen hoitaa forssalainen yhtiö.

 

Tekstiilikokoelmat kaupungin ylläpidettäviksi vuonna 2010 

 

Forssan kaupunki ja Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry sopivat vuonna 2009 yhdistyksen museotoiminnan siirtymisestä kaupungin ylläpidettäväksi. Sopimuksessa kaupunki sitoutui pitämään avoinna yhdistykseltä siirtyneitä Forssan museota, Ronttismäen tehtaalaismuseota ja Tyyki-tekstiilimuseota. Tässä yhteydessä kaupungin hoitoon tulivat yhdistykselle luovutetut alkuperäisen Oy Finlayson Ab:n laajat noin 600 hyllymetrin tekstiiliarkistot. Tekstiilimuseo toimi kaupungin omistamassa vanhassa valimorakennuksessa, ja arkistot olivat sijoitettuina vanhaan vaunutalliin.  

 

Forssan museon hoitama laaja tekstiiliarkisto sisältää Forssassa toimineiden Forssan Osake Yhtiön, Finlayson-Forssan Oy:n ja Finlayson & Co Oy:n aineistoja sekä jonkin verran muiden suomalaisten tekstiiliyritysten, mm. Oy Finlayson Ab:n omistamien Porin Puuvilla Oy:n, Vaasan Puuvilla Oy:n ja Helenius Oy:n aineistoja. Aineisto on valtakunnallisesti ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava. Aineistossa on esimerkiksi yli 130 tekstiilissuunnittelijan painokangasmallien alkuperäisluonnoksia.

 

Forssan museon vuosien 2012-2017 strategia 

 

Forssan museon ensimmäinen pitkän ajan toimintasuunnitelma kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen alaisuudessa hyväksyttiin vuoden 2012 helmikuussa. Suunnitelmakauden alussa museon perusnäyttely ja toimintakonsepti uudistettiin Vorssammuseo 3.0 -hankkeessa. Uudistus toi mukanaan Vuoden museo 2014 -palkinnon ja laajalti positiivista huomiota. Toimintasuunnitelmassa seuraava kehittämiskohde oli Tyyki-tekstiilimuseon toiminta. Tyyki suljettiin yleisöltä toistaiseksi vuoden 2013 alussa, kun Forssan museon remontti ja näyttelyuudistus vaativat väistötiloja. Forssan museo avautui vuoden 2013 marraskuussa. Museon aukioloaikoja lisättiin. Kävijämäärät kaksinkertaistuivat, ja resurssit suunnattiin museon pitämiseen avoinna. 

 

Tekstiilimuseo oli täynnä edellisestä näyttelystä poistettuja esineitä. Museon uusi avaaminen vaati sekä kokoelmatilojen uudelleenjärjestelyjä että toimintatavan kriittistä tarkastelua. Sekä valimo että vaunutalli olisivat vaatineet korjaamista. Tekstiilimuseo oli avattu vuonna 1997 kevyen remontin jälkeen vuonna 1873 rakennetussa valimorakennuksessa. Rakennuksen pulmia olivat vetoisuus, energianhukka ja roskaava katto. Vaunutalli oli pölyinen, ahdas ja hämärä varastotila, jossa kokoelmatyötä ei voinut tehdä. Tekstiilimuseossa oli vuosina 2009 - 2012 vuosittain noin 1.500 kävijää. Tekstiilimuseota ei ollut järkevää avata entisenlaisena.  

 

Tekstiilikokoelman ylläpidon kehittämistä koskeva valtuustoaloite 

 

Valtuuston kokouksessa 13.11.2017 tekemässään valtuustoaloitteessa valtuutettu Lotta Saarenmaa sekä yhteensä 30 muuta valtuutettua ja varajäsentä esittivät kaupungin hoitoon uskotun Oy Finlayson Ab:n tekstiilikokoelman ylläpitoa kehitettäväksi niin, että kokoelma lisää kaupungin vetovoimaa. 

 

Aloitteessa korostettiin mm. kaupungin historian huomioon ottamista kaupungin brändiä suunniteltaessa. Historian merkitys kaupunkiin suuntautuvan matkailun kan­nal­ta on suuri, sillä museossa vierailee vuosittain jopa 10.000 kä­vi­jää.  Aloitteessa edellytettiin tekstiilikokoelman esittelyyn tarkoitetun tilan kunnostamista merkittävän laajan ja ai­nut­laa­tuisen arkiston hyödyntämiseksi. Tämä auttaisi kaupunkia hyö­dyn­­mään yleistä retrotrendiä, historiamatkailijavirtaa ja Finlaysonin jul­ki­suus­ar­voa. 

 

Aloitteen mukaan tekstiilikokoelman ylläpito kuluneen 20 vuo­den aikana on ollut investointi tu­le­vai­suu­teen. Kaikki keinot seu­dun elinvoiman lisäämiseksi on otettava käyttöön. Aloitteessa mainitun museoiden taloudellista vaikuttavuutta käsitelleen tutkimuksen mukaan museokävijä tuo vierailunsa yh­tey­des­sä paikkakunnalle keskimäärin 49 euroa. Aloitteen mukaan yhteisestä kulttuuriperinnöstä on pidettävä huolta. Forssan museon perusnäyttelyn uudistukseen käytetyt investoinnit ovat mak­sa­neet itsensä takaisin niin talouden, imagon kuin kulttuurin elä­vöit­­mi­sen­kin näkökulmasta katsottuna.

 

Valtuustoaloitteessa esitettiin kaupungin perustavan monialaisen työryhmän, jossa on kaupungin eri toimialojen edustajia ja valtakunnallisia museo- ja arkistoalan osaajia.

  

Aloitteen mukaan työryhmän tehtävänä olisi  

 

-etsiä ja selvittää ratkaisuja Forssan tekstiiliperintöä säilyttävän arkiston tilakysymykseen sekä laatia mietintö mahdollisista tilavaihtoehdoista ja niiden aiheuttamista kustannuksista ja säästöistä

 

-tukea ja pohtia mahdollisuuksia hyödyntää forssalaista tekstiiliperintöä laajasti kaupungin tarjoamissa palveluissa ja matkailussa sekä pyrkiä löytämään tekstiiliperintöön liittyviä ja kaupunkistrategiaa tukevia elinvoimatekijöitä kaupungin imagon kehittämiseksi

 

- tuoda oma tietämyksensä ja verkostonsa tekstiiliarkiston toiminnan kehittämisrahoituksen hankkimiseen 

 

- laatia edellä mainittuja asioita koskeva selvitys ja selvityksen pohjalta tekstiiliperinnön ja sen hyödyntämisen jatkotoimenpide-ehdotus.

 

Aloitteen olivat Saarenmaan lisäksi allekirjoittaneet valtuutetut Risto Aal­to­nen, Suvi Aaltonen, Merja Augustin, Sanni Grahn-Laasonen, Jou­ko Haonperä, Arto Heino, Johanna Häggman, Sirkka-Liisa Il­vo­nen, Merja Isotalo, Marjut Kallioinen, Maija Kranni, Pia Kuparinen, Mat­ti Luostarinen, Jaana Lähteenkorva, Turkka Mali, Pentti Man­sik­ka­­ki, Sami Mattila, Pekka Murtolahti, Manu Mäkinen, Janne Nie­mi­nen, Mika Penttilä, Minna Penttilä, Ossi Stenholm, Pasi Vikman, Ir­me­li Vinnikainen, Tapio Virtanen ja Janne Vuorenmaa sekä va­ra­­se­net Eero Hirvikoski, Päivi Honkala ja Kaisu Norbäck.

 

Tyykistä tulevaisuuteen -selvityshanke  

 

Lotta Saarenmaan ym:n valtuustoaloitteessa esitettyjä kysymyksiä selvitettiin Lounaplussa ry:n maaseudun kehittämisrahoituksen avulla käynnistämässä Tyykistä tulevaisuuteen -hankkeessa. Hankkeessa haettiin ratkaisuja tekstiiliarkiston ja Tyyki-tekstiilimuseon tulevaisuuden toimintatapaan. Hankkeen aikana selvitettiin teollisen tekstiilin kokoelman merkitys ja kokoelman säilyttämiseksi välttämättömät toimenpiteet sekä luotiin tulevaisuuden kuosikeskuksen toimintamuoto. Suunnitelmassa keskeistä on yhdistää samaan tilaan toisaalta tekstiilikokoelma esittelyineen ja toisaalta matkailua ja kaupungin viihtyisyyttä lisäävä Kuosien kaupunki -toiminta. Tekstiiliteollisuutta esittelevän museon toimintasuunnitelmaa tarkennettaisiin forssalaisen tekstiilimuotoilun esittelyyn.

 

Forssan museon vuosien 2018 - 2023 toimintaohjelma 

 

Kokouksessa 29.5.2018 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta hyväksyi Forssan museon vuosien 2018 - 2023 toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti museo kohdentuu tekstiiliin. Museo keskittyy toiminnassaan tekstiilikokoelman tilanteen parantamiseen ja käytön tehostamiseen. Toimintaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi: "Forssa kaupunkina ja matkailukohteena profiloituu tekstiilikuosein. Tekstiilisisältöihin on linkitetty yrittäjien palvelupaketteja. Kuosikeskuksen säilytyskalusteet ja työtilat on suunniteltu ja toteutettu sisustukseltaan kiinnostavasti, ja arkisto itsessään on nähtävyys." 

  

Hankesuunnittelun käynnistyttyä museo muutti pois valimorakennuksesta 

 

Kokouksessa 30.1.2018 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta hyväksyi kuosikeskuksen arkkitehtisuunnittelua varten 10.000 euron määrärahan. Kokouksessa 12.6.2018 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päätti käynnistää hankesuunnittelun tekstiiliarkiston ja Tyyki-tekstiilimuseon yhdistämiseksi kuosikeskukseksi. Tuolloin todennäköisenä sijoituspaikkana pidettiin Kehräämöllä sijaitsevaa Hämeen ammattikorkeakoulun entistä kirjastoa.  

 

Vuoden 2018 syksyllä 2018 Käsityökeskus Sigrid irtisanoi lankavärjäämön myymälätilan vuokrasopimuksen. Mainossatama Oy ilmoitti olevansa kiinnostunut vuokraamaan valimorakennuksen, ja kaupunki teki yhtiön kanssa vuokrasopimuksen. Kuosikeskuksen tilakysymys näytti ratkeavan itsestään. Kokouksessa 10.10.2018 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päätti kaupungin luopuvan valimorakennuksessa sijainneista Tyyki-tekstiilimuseon tiloista vuoden 2018 loppuun mennessä ja siirtävän tekstiilikokoelmat väliaikaisiin tiloihin. Tekstiilikokoelmat siirrettiin vaunutallista ripeästi lankavärjäämön entiseen myymälätilaan. Tyyki-tekstiilimuseon isot koneet ja museoesineet siirrettiin vaunutalliin. Osa aineistoista on väistötilassa muualla. 

 

Kuosikeskuksen perustamisen valmistelutoimet  

 

Vuodesta 2019 tekstiiliarkistot ovat olleet sijoitettuina kuvataidekoulun alakerrassa sijaitsevaan lankavärjäämön myymälätilaan. Museolla on nyt käytössään noin 120 neliömetriä vähemmän tilaa kuin aikaisemmin, mutta tila on laadultaan aiempaa sopivampaa ja entistä parempien kulkuyhteyksien varrella. Tekstiilikokoelman järjestely on päässyt hyvään vauhtiin, ja kokoelmatilaa on alettu kutsua kuosikeskukseksi. Tila on siinä kunnossa, johon se jäi käsityömyymälän jäljiltä.

 

Kehräämöllä sijaitseva entisen lankavärjäämön tila on tarkoitus kunnostaa tekstiiliperintöä tallentavan ja esittävän kuosikeskuksen säilytys-, työskentely- ja asiakastilaksi Forssan museon yhteyteen. Kuosikeskus korvaisi toiminnaltaan hiipuneen Tyyki-tekstiilimuseon. 

 

Jalostuakseen hankesuunnitelman mukaiseksi kuosikeskukseksi tila vaatii muutostöitä. Tilaan tarvittavat muutostyöt käsittävät tilaa säästävien siirtohyllyjen rakentamisen olosuhdesuojattavaan arkistokuutioon asiakas- ja työtilan keskelle kosteuden ja lämpötilan sääntelemiseksi, valaistuksen ja muut sähkötyöt, viemäröinnin korjauksen hajuhaittojen minimoimiseksi, väliseinien rakentamisen työtilojen ja asiakastilojen välille, pienen keittiötilan, ilmanvaihdon vetokaappiin kangasaineiston käsittelemiseksi sekä ylimääräisten vesipisteiden poiston. 

 

Forssan museo on valmistellut vuodesta 2017 alkaen valtuustoaloitteessa tarkoitettua tekstiilikokoelman järjestelytyötä sekä kuosikeskuksen suunnittelua sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan hyväksymän museon toimintaohjelman linjausten mukaisesti. 

 

Kokouksessa 26.11.2019 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta käsitteli kuosikeskuksen

mahdollista vaiheittaista toteuttamista.

 

Ensimmäisenä vaiheena on kuosien järjestäminen. Kuoseja on noin 600 hyllymetriä. Niiden järjestämiseen on varattu yhteensä 50.000 euron määräraha sivistys- ja tulevaisuuspalvelujen toimialan talousarvion käyttötalousosaan. Vuodelle 2020 on varattu 25.000 euroa. Määrärahan avulla on tarkoitus palkata määräaikainen työntekijä, joka museon vakituisen amanuenssin kanssa järjestää kuosikeskuksen aineiston ja toteuttaa pienimuotoisen avajaisnäyttelyn. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta hyväksyi määrärahan käytön vuoden 2020 käyttösuunnitelmassa. 

 

Toisena vaiheena on kuosikeskuksen näyttely- ja arkistointitilojen peruskorjaus. Lankavärjäämön myymälätilan peruskorjaamiseksi ja varustamiseksi kuosikeskusta varten on tehty arkkitehtisuunnitelma, jonka perusteella on laadittu noin 220.000 euron kustannusarvio. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 11.2.2020 myöntänyt peruskorjaukseen investointirahoitusta 65 000 euroa. Kustannusarvion mukaan kaupungin osuudeksi jää noin 155.000 euroa.

 

Valtuuston hyväksymässä vuoden 2020 talousarviossa olevaa Erittelemättömät pienet peruskorjauskohteet ja kunnostukset -määrärahaa käytetään valtuuston kirjauksen mukaisesti muun ohella kuosikeskuksen näyttelytilojen rakentamiseen. Kokouksessa 29.1.2020 yhdyskuntalautakunta hyväksyi tämän mukaisesti kuosikeskuksen rakennustyöt vuoden 2020 pienten korjausten määrärahan käyttösuunnitelmaan. Vuoden 2019 talousarvioon kirjatun menettelytavan mukaan kuosikeskuksen toteuttaminen edellytti lisäksi kaupunginhallituksen myönteistä päätöstä. Tällaista kirjausta ei ole enää vuoden 2020 talousarviossa. Asian merkittävyyden vuoksi valtuuston ehdotetaan hyväksyvän määrärahakirjauksen mukaisesti kuosikeskuksen perustamisen ennen näyttelytilojen rakennustöiden aloittamista yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti.

 

Kolmantena vaiheena on kuosikeskuksen näyttelyn valmistaminen. Näyttelylle haetaan hankerahoitusta, mutta se voidaan valmistaa pienimuotoisena myös käytettävissä olevin varoin.  

 

Kokoelman järjestelyn ja tilan vaatimien rakennustöiden jälkeen sivistys- ja tulevaisuuspalvelujen toimialan kustannukset kasvavat korjattujen tilojen kohonneiden sisäisten vuokrien verran. Muu toiminnan kiinteä kustannus on amanuenssin palkka, kuten tähän asti.

   

Kuosikeskus vahvistaa kaupungin näkyvyyttä maailmalla ja lisää viihtyisyyttä  

 

Teollinen painokangasperintö tuo kaupungille positiivista julkisuutta sitä tehokkaammin, mitä paremmin se on järjestettynä ja esillä. Vuonna 2015 kaupunki solmi uuden Finlayson Oy:n kanssa kuosien käytöstä yhteistyösopimuksen. Sopimus määrittelee museon hoitaman arkiston käyttöön liittyvän yhteistyön puitteet.

 

Alkuperäinen Oy Finlayson Oy perustettiin vuonna 1820. Vuonna 2020 siitä tulee 200 vuotta. Uusi Finlayson Oy on tuonut markkinoille Finlayson 200-malliston, jonka kaikki kuosit ovat luonnoksina Forssan kokoelmassa. Nyky-Finlayson laajentuu aktiivisesti lisenssisopimusten kautta maailmalle, missä kiinnostus puhtaan, luonnonläheisen Suomen muotoiluun ja kulttuuriin elää vahvana. Kaupungilla on historiansa kautta vahva mahdollisuus olla mukana tässä trendissä, ja kuosikeskuksen perustaminen tukisi sitä.  

 

Maksukykyisten ja tiedostavien kulttuuri- ja muotoilumatkailijoiden houkuttelu Forssan seutukunnalle ei ole vaikeata. Seutu on melko lähellä valtakunnan ruuhkaisinta keskusta ja suurinta lentokenttää.

 

Kotimaanmatkailun ja Aasian-matkailijoiden jälleen lisääntyessä kaupungin on hyvä terävöittää profiiliaan näkemisen arvoisena suomalaisen painokankaan synnyinpaikkana. Kokoelmalla on kansainvälistä kiinnostavuutta. Tämän osoituksena Forssan kaupunki allekirjoitti vuoden 2020 tammikuussa Finlayson 200-näyttelystä kahden vuoden kiertonäyttelyä koskeneen yhteistyösopimuksen japanilaisen TOEI Companyn kanssa. Forssan ja Tampereen kaupunkien museoiden kokoelmista valmistettavaan näyttelyyn on lähdössä 113 kuosiluonnosta ja painokangasnäytettä Forssasta. Finlayson 200 -näyttelyn piti avautua Osakassa vuoden 2020 toukokuussa, mutta koronatilanteen takia se lykkääntyi vuoteen 2021. Osakan jälkeen näyttely kiertää kahden vuoden ajan japanilaisia museoita.  

 

Japaniin lähtevä näyttely on ensimmäinen laatuaan, ja se antaa hyvän toimintamallin tulevaan. Kiertonäyttelyiden valmistelusta veloitetaan yleensä näyttelypaikkoja, joten ne eivät lisää Forssan museon kustannuksia vaan voivat jopa tuoda lisätuloja. Tärkein taloudellinen vaikutus kuosikeskuksella on kuitenkin aluetaloudellinen. Laadukas ja ainutlaatuinen kohde tuo matkailijoita kaupunkiin. 

 

Kansainvälinen mediakiinnostus Forssan kaupunkia ja sen tekstiiliperintöä kohtaan on jo herännyt. Kuluvana vuonna seudulla on käynyt japanilainen ja ruotsalainen matkailu- ja muotoilutoimittaja tekemässä juttua. Forssan kaupungilla on ainekset kehittyä pohjoismaisen printtikankaan designmatkailukohteeksi.  

 

Kuosikokoelma ravitsee myös paikallista viihtyisyyttä. Vuosien 2018 - 2019 aikana Forssan tekstiiliperintöä on tuotu paikallisesti esille monipuolisin yhteistyökuvioin. Vuoden 2018 joulukuussa käyttöön otetut jouluvalot loistavat 1900-luvun alun kuoseissa. Vuoden 2019 tammikuussa linja-autoasemalle tuli Forssan tekstiiliperinnön pienoisnäyttely. Kesäisiä kukkapenkkejä on "istutettu kuosiin" jo kahdessa paikassa. Katutaidetta ja sähkökaappeja on maalattu kuosiin. Harjakoneessa on Aini Vaarin kuosi. Kuosigrafiikkaa hyödynnetään viestinnässä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän ylläpitämän Forssan ammatti-instituutin keramiikkaosaston opiskelijat kehittävät kuoseihin pohjaavaa keramiikkaa. 

Loimipuiston uusiin taloihin tulee kuosikkaita yksityiskohtia. Kuositalkoot ovat houkutelleet museolle 39 vapaaehtoista antamaan 313 tunnin työpanoksen Forssan perinnön selvittämiseen. Vuoden 2020 kesällä Loimipuistoon saadaan kuosiaiheinen julkinen veistos. Museon monikanavainen viestintä jakaa viikottain tietoa forssalaisesta painokangasmuotoilusta. 

 

Edellä luetellut hankkeet ovat toteutuneet Kuoseja kaupungille -projektin puitteissa. Ne ovat jokainen osaltaan juurruttaneet toimintamallia, joka tuo kokoelman kuosit elävöittämään Forssan kaupunkikuvaa. 

 

Kokouksessa 30.1.2020 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta puolsi kuosikeskuksen perustamista ja esitti kaupunginhallituksen hyväksyvän kuosikeskuksen perustamisen.

 

Kuosikeskuksen käyttökustannukset

 

Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan kokouksen 31.1.2020 pöytäkirjassa selostettiin kuosikeskuksen perustamisen edellyttävän rakennustöiden lisäksi museon oman henkilökunnan vahvistettua panosta. Ennen muutostöitä aineisto vaatii järjestämistä, luettelointia ja pakkaamista sekä siirtoa väistötilaan. Muutostöiden päätyttyä tila järjestetään ja sisustetaan esittelykuntoon. Myös kuosikeskuksen toimintaohjelman suunnittelu, toteutus ja viestintä vaativat työpanosta. Lisätyövoimaksi on arvioitu riittävän vuosille 2020 ja 2021 jaettu henkilötyövuosi, jonka kustannus olisi noin 50.000 euroa.

 

Sivistys- ja tulevaisuuspalveluiden toimialan vuoden 2020 talousarvioon on varattu määrärahat rakennus-, muutos-, järjestely- ja muuttotöistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuosikeskuksen vuotuiset käyttökustannukset kasvavat näiden toimenpiteiden jälkeen noin 25.000 euroa vuodesta 2021 eteenpäin. Henkilöstömäärä on säilymässä nykyisellään. Sitä ei olla lisäämässä. Museon henkilökunta kykenee järjestämään pienimuotoisia näyttelyitä nykyisin määrärahoin.

 

Kehräämön tilan peruskorjauksen jälkeen sivistys- ja tulevaisuuspalveluiden toimialan käytössä olevien tilojen vuotuinen sisäinen vuokra kasvaa noin 12.000 euroa.

 

Asiaa koskeva päätöksenteko

 

Asia on edellä selostetuin perustein merkittävä. Kuosikeskuksen perustamista ja ylläpitoa voidaan luonnehtia myös uudeksi toiminnaksi. Tällaisia asioita koskeva päätöksenteko on ollut kulloinkin valtuustolla. Valtuuston ehdotetaan hyväksyvän kuosikeskuksen perustamisen. Myönteisessä tapauksessa kehräämön tilat peruskorjataan kuosikeskusta varten kuluvan vuoden talousarvion määrärahakirjauksen ja yhdyskuntalautakunnan jo tekemän päätöksen mukaisesti. Samalla valtuuston ehdotetaan toteavan Lotta Saarenmaan ym:n valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

1. hyväksyy kuosikeskuksen perustamisen

2. toteaa Lotta Saarenmaan ym:n valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Käsittely Museonjohtaja Kati Kivimäki oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tätä asiaa käsiteltäessä. Hän poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

 

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

 

 

KV 22.06.2020 § 48  

279/02.05.02/2020  

 

Kaupunginhallitus:

 

Päätösehdotus Valtuusto      

1. hyväksyy kuosikeskuksen perustamisen

2. toteaa Lotta Saarenmaan ym:n valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Käsittely Valtuutettu Jarkko Männistö poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn kuluessa klo 20.50.

 

Päätös Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

 

Tämän asian käsittelyn jälkeen valtuusto piti tauon klo 21.07 - 21.15.

Ptk tark.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa