Ympäristölupalautakunta
Pöytäkirja 28.10.2025/Pykälä 63

528/11.01.00.00/2020

YMPLA 28.10.2025 § 63  

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg,

 puh. 050 564 0009, niina.salminen@forssa.fi

 Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kiimassuon jätekeskuksen toiminnan ja ympäristöluvan muuttamisesta (diaarinumero ESAVI/16262/2025).

 Kiimassuon jätekeskuksen ympäristölupahakemuksella haetaan nykyisen ympäristöluvan päivittämistä vastaamaan nykyaikaista lainsäädäntöä ja nykyistä tarvetta vastaanotolle, jätteenkäsittelylle, varastoinnille ja hyödyntämiselle.

 Hakemuksella nykyisestä ympäristöluvasta poistetaan tarpeettomia toimintoja ja toimintoja täydennetään nykyisten ja tulevaisuudessa ennakoitujen tarpeiden mukaisilla toiminnoilla. Muutoksilla

 varaudutaan jätteiden määrien vaihteluihin ja jätekeskuksen toimintojen tulevien vuosien muutoksiin, sekä haetaan joustavuutta toimintaan vastaamaan kiertotalouden vaihteleviin tarpeisiin.

 Haettavat muutokset eivät nosta jätekeskuksen vuosittain vastaanotettavan jätteen kokonaismäärää. Haettavat muutokset eivät merkittävästi lisää toiminnasta aiheutuvia päästöjä tai ympäristövaikutuksia.

 Hakemuksessa on esitys muutettavista, poistettavista ja lisättävistä lupamääräyksistä perusteluineen.

 Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä aluehallintoviraston verkkosivuilla osoitteessa: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/3138701

Esittelijä Tekninen johtaja

Päätösehdotus Ympäristölupalautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon asiassa ESAVI/16262/2025:

 Hakemuksessa ei ole arvioitu aiheutuuko aukiolo- ja käsittelyaikojen muutoksesta meluhaittojen lisääntymistä. Toiminta-aikojen pidennyksessä pitää huomioida, ettei ainakaan yöaikainen melutaso lisäänny asuntojen piha-alueilla.

 Jätteenpolton kuonien ja betonimurskeen hyödyntäminen kaatopaikan pohjarakenteen alapuolisessa tasauskerroksessa on tarkoituksenmukaista, kun ne täyttävät MARA-asetuksen vaatimukset sekä ovat muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan tarkoitukseen soveltuvia. Jätettä sisältävä kerros ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa. Jätteet on sijoitettava siten, että hyödynnetyn jätteen ja pohjaveden pinnantason välinen etäisyys on vähintään yksi metri. Tehtyjen tutkimusten mukaan pohjaveden pinta alueella vaihtelee, ja onkin huomioitava, että keskimääräinen pohjavedenpinta ei kuvaa todellista pohjaveden pinnankorkeutta jätekeskuksen eri alueilla.

Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikkojen pintakerroksen alaosassa on ympäristönsuojelullisesti suotavaa, sillä jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on laajentunut miltei kaikkiin teollisuus- ja varastorakentamisalueisiin ja sopii erityisesti kaatopaikka-alueille.

Hakemuksessa ehdotetaan, että maarakentamisessa päällystetyssä kentässä hyödynnettävän kuonan kloridin liukoisuus saa olla enintään 7 500 mg/kg. Näin voidaan tehdä kun on laadittu riskinarviointi.

Hakemuksessa sanotaan, että kuonan käsittelyprosessissa ei synny jätevesiä. Kuonan varastointi ja käsittely toimii tiiviillä asfaltoidulla kentällä, josta kaikki hulevedet johdetaan tasausaltaan kautta viemäriin. Toiminnasta aiheutuu ainoastaan epäsuoria päästöjä vesistöön. Hakemuksesta ei kuitenkaan selviä, mitä tarkoitetaan epäsuorilla päästöillä.

Hakemuksessa ei ole arvioitu päästöjen lisääntymistä, jos jätteenpolton kuonan varastointimäärä nostetaan 50 000 tonnista 150 000 tonniin sekä varastointiaika kahdesta kolmeen vuoteen. Hakemuksesta ei myöskään selviä, miten varmistetaan, että päästöjä ei muodostu, jos vaaralliseksi luokiteltavaa kuonaa varastoidaan kentällä peitettynä.

Vieraslajeja sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus on tärkeää, koska vieraslajien laajamittainen torjunta on seutukunnalla vasta alkamassa. Tällaisen jätteen loppusijoituspaikoille on tarvetta. Hakemuksessa esitetty käsittely vastaa Kainuun ELY-keskuksen 31.1.2025 julkaisemaa ohjetta.

Hakemuksen liitteenä on Kiimassuon jätekeskuksen pölymallinnus. Mallinnuksen tulosten tulkinta jää epäselväksi, koska mallinnuksessa ei ole otettu mitenkään huomioon nyt haettavien muutosten vaikutusta. Mallinnuksessa on vain vertailtu jo toteutusluvan saaneen laajennuksen eri vaihtoehtoja.

Vaarallisen jätteen kaatopaikkavesiin ja niiden käsittelyjärjestelmiin ehdotetaan yhdistettävän muita alueella muodostuvia kaatopaikkavesiä. Asemakaavassa on kuitenkin määritelty muodostuvien kaatopaikkavesien käsittely kiinteistökohtaisesti. Lisäksi on huomioitava, että tasausaltaista on ylivuotoputkitukset maastoon ja nykykäytössäkin on ollut tilanteita, jolloin ylivuotoa on tapahtunut.

Selvityksistä puuttuvat liitteet ja laskelmat, joissa on esitetty nykyisille kapasiteeteille, hulevesien sekä jätevesien muodostumisalueille rakennettujen viivytys- ja käsittelyaltaiden ym. muiden hallintajärjestelmien, koot, läpivirtausajat ym. Laskelmissa tulisi huomioida toiminnan muutosesitysten vaikutus ja muuttunut hulevesien käsittelytarve. Alueelle on esitetty toimitettavan myös Hallavaaran jätevesien laskeutumis- ja tasausaltaiden pohjasakkaa.  Hakemuksessa esitetään myös kenttäalueita asfaltoitaviksi.

Nämä lisäävät alueella käsiteltäviä hule- ja jätevesimääriä.

Vesihuoltoliikelaitos ottaa vastaan laadultaan kaavaselostuksessa esitetyn kaupungin hyväksymän määritelmän mukaisia jätevesiä. Alueilla, joilla käsitellään vaarallisia aineita, syntyy mahdollisessa palotilanteessa todennäköisesti palovesiä, joita ei voi ohjata suoraan jätevesijärjestelmään. Mahdollinen palovesien keräys on suoritettava erillisissä palovesialtaissa, joihin on alueella varauduttava. Palovedet on käsiteltävä asianmukaisesti.

Lupahakemukseen tulee lisätä mittakaavassa oleva kartta, josta ilmenee mm. eri toimintojen paikat, kiinteistöjen rajat ja asemakaavan mukaiset hulevesien käsittelyalueet. Ympäristöluvan muutoshakemusasiakirjassa kohdassa 6.10 kerrotaan, että hulevesiselvitys Kiimassuon jätekeskukselle on päivitetty vuonna 2023 (Ramboll Finland Oy, 2023, liite 18). Jos hakemus koskee koko Kiimassuon jätekeskuksen aluetta, tulisi hakemusasiakirjoissa olla koko aluetta koskevat vastaavat selvitykset kuin LHJ Group VJ -laajennusalueella kiinteistöillä 61-13-571-1 ja 834-437-2-97.

 Päivitettyjen suunnitelmien ja karttojen arvioinnin jälkeen lupapäätökseen tulee liittää hyväksytyt suunnitelmat ja kartat toiminnan valvonnan helpottamiseksi. Nyt hakemuksen liitteenä on esim. suunnitelmakarttoja hyvin eri vuosilta 2013, 2024, 2023 ja 2025. Missään ei ole kerrottu, miten ne liittyvät toisiinsa, mitä on jo toteutettu ja mitkä aiotaan toteuttaa.

 Yleisesti voidaan todeta, että ympäristöluvan kokonaispäivittäminen ja mm. lopetettujen toimintojen poistaminen luvasta, on valvonnan kannalta tarpeen.

Käsittely Ympäristötarkastaja Henna Pirhonen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tätä asiaa käsiteltäessä ja poistui ennen päätöksentekoa.

Muutettu

päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Heinilä teki muutetun päätösehdotuksen.

Ympäristölupalautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon asiassa ESAVI/16262/2025:

Hakemuksessa ei ole arvioitu aiheutuuko aukiolo- ja käsittelyaikojen muutoksesta meluhaittojen lisääntymistä. Toiminta-aikojen pidennyksessä pitää huomioida, ettei ainakaan yöaikainen melutaso lisäänny asuntojen piha-alueilla.

Jätteenpolton kuonien ja betonimurskeen hyödyntäminen kaatopaikan pohjarakenteen alapuolisessa tasauskerroksessa on tarkoituksenmukaista, kun ne täyttävät MARA-asetuksen vaatimukset sekä ovat muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan tarkoitukseen soveltuvia. Jätettä sisältävä kerros ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa. Jätteet on sijoitettava siten, että hyödynnetyn jätteen ja pohjaveden pinnantason välinen etäisyys on vähintään yksi metri. Tehtyjen tutkimusten mukaan pohjaveden pinta alueella vaihtelee, ja onkin huomioitava, että keskimääräinen pohjavedenpinta ei kuvaa todellista pohjaveden pinnankorkeutta jätekeskuksen eri alueilla.

Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikkojen pintakerroksen alaosassa on ympäristönsuojelullisesti suotavaa, sillä jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on laajentunut miltei kaikkiin teollisuus- ja varastorakentamisalueisiin ja sopii erityisesti kaatopaikka-alueille.

Hakemuksessa ehdotetaan, että maarakentamisessa päällystetyssä kentässä hyödynnettävän kuonan kloridin liukoisuus saa olla enintään 7 500 mg/kg. Näin voidaan tehdä kun on laadittu riskinarviointi.

Hakemuksessa sanotaan, että kuonan käsittelyprosessissa ei synny jätevesiä. Kuonan varastointi ja käsittely toimii tiiviillä asfaltoidulla kentällä, josta kaikki hulevedet johdetaan tasausaltaan kautta viemäriin. Toiminnasta aiheutuu ainoastaan epäsuoria päästöjä vesistöön. Hakemuksesta ei kuitenkaan selviä, mitä tarkoitetaan epäsuorilla päästöillä.

Hakemuksessa ei ole arvioitu päästöjen lisääntymistä, jos jätteenpolton kuonan varastointimäärä nostetaan 50 000 tonnista 150 000 tonniin sekä varastointiaika kahdesta kolmeen vuoteen. Hakemuksesta ei myöskään selviä, miten varmistetaan, että päästöjä ei muodostu, jos vaaralliseksi luokiteltavaa kuonaa varastoidaan kentällä peitettynä.

Vieraslajeja sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus on tärkeää, koska vieraslajien laajamittainen torjunta on seutukunnalla vasta alkamassa. Tällaisen jätteen loppusijoituspaikoille on tarvetta. Hakemuksessa esitetty käsittely vastaa Kainuun ELY-keskuksen 31.1.2025 julkaisemaa ohjetta.

Hakemuksen liitteenä on Kiimassuon jätekeskuksen pölymallinnus. Mallinnuksen tulosten tulkinta jää epäselväksi, koska mallinnuksessa ei ole otettu mitenkään huomioon nyt haettavien muutosten vaikutusta. Mallinnuksessa on vain vertailtu jo toteutusluvan saaneen laajennuksen eri vaihtoehtoja.

Asemakaavassa on määritelty muodostuvien kaatopaikkavesien käsittely kiinteistökohtaisesti.

Selvityksistä puuttuvat liitteet ja laskelmat, joissa on esitetty nykyisille kapasiteeteille, hulevesien sekä jätevesien muodostumisalueille rakennettujen viivytys- ja käsittelyaltaiden ym. muiden hallintajärjestelmien, koot, läpivirtausajat ym. Laskelmissa tulisi huomioida toiminnan muutosesitysten vaikutus ja muuttunut hulevesien käsittelytarve. Alueelle on esitetty toimitettavan myös Hallavaaran jätevesien laskeutumis- ja tasausaltaiden pohjasakkaa.

Vesihuoltoliikelaitos ottaa vastaan laadultaan kaavaselostuksessa esitetyn kaupungin hyväksymän määritelmän mukaisia jätevesiä. Alueilla, joilla käsitellään vaarallisia aineita, syntyy mahdollisessa palotilanteessa todennäköisesti palovesiä, joita ei voi ohjata suoraan jätevesijärjestelmään. Mahdollinen palovesien keräys on suoritettava erillisissä palovesialtaissa, joihin on alueella varauduttava. Palovedet on käsiteltävä asianmukaisesti.

Lupahakemukseen tulee lisätä mittakaavassa oleva kartta, josta ilmenee mm. eri toimintojen paikat, kiinteistöjen rajat ja asemakaavan mukaiset hulevesien käsittelyalueet. Ympäristöluvan muutoshakemusasiakirjassa kohdassa 6.10 kerrotaan, että hulevesiselvitys Kiimassuon jätekeskukselle on päivitetty vuonna 2023 (Ramboll Finland Oy, 2023, liite 18). Jos hakemus koskee koko Kiimassuon jätekeskuksen aluetta, tulisi hakemusasiakirjoissa olla koko aluetta koskevat vastaavat selvitykset kuin LHJ Group VJ -laajennusalueella kiinteistöillä 61-13-571-1 ja 834-437-2-97.

Päivitettyjen suunnitelmien ja karttojen arvioinnin jälkeen lupapäätökseen tulee liittää hyväksytyt suunnitelmat ja kartat toiminnan valvonnan helpottamiseksi. Nyt hakemuksen liitteenä on esim. suunnitelmakarttoja hyvin eri vuosilta 2013, 2024, 2023 ja 2025. Missään ei ole kerrottu, miten ne liittyvät toisiinsa, mitä on jo toteutettu ja mitkä aiotaan toteuttaa.

Yleisesti voidaan todeta, että ympäristöluvan kokonaispäivittäminen ja mm. lopetettujen toimintojen poistaminen luvasta, on valvonnan kannalta tarpeen.

Päätös Ympäristölupalautakunta hyväksyi yksimielisesti muutetun päätösehdotuksen.