Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.10.2024/Pykälä 274

116/00.04.00/2020

KH 13.09.2021 § 299 

Valmistelija Kaupunginsihteeri Matti Pietilä, p. 03 4141 5269, matti.pietila(ät) forssa.fi

Valtuuston kokouksessa 24.2.2020 valtuutettu Matti Luostarinen luki allekirjoittamansa seuraavan valtuustoaloitteen:

  ”Tämä päivä on Matin päivä ja Matti nimenä oli aikanaan myös mie­hen yleisnimi. Oli niin syys-Matti kuin kevät-Mattikin. Shakin matti on sa­maa perua ja edustaa Matteuksen evankeliumista löytyvää maa­il­man lopun kuvausta. Lapsena Matti edusti aikaa mennä nukkumaan nuk­ku-Mat­ti­na.

  Tämä viikko on samaan aikaan laskiaisen aikaa, mutta myös suo­ma­lai­sen kulttuurin ja Kalevalan päivällä sekä karkauspäivällä siu­nat­tu. Kaikilla on ikivanha historiansa ja tapakulttuurit, joita on juh­lit­tu hyvin maaseutumaisin eväin. Aina siellä mainitaan myös maa­seu­dun luonnonvarojen käyttö ja maakunnallinen kulttuurimme.

  Forssan talousalue on Suomen rikkaimman maaseutukulttuurin yl­lä­pi­tä­jä kartanoineen ja luonnonvarojen tutkimuslaitoksineenkin. Ta­lous­alu­een sijainti on useamman vauraan maakunnan keskellä, ei to­ki reunalla. Näkökulma on aika muuttaa globaalin il­mas­to­muu­tok­sen mukana. Etäisyys suurimpiin metropoleihimme on olematon ja saa­vu­tet­ta­vuus niistä oman aikanamme sähköisessä me­dia­maa­il­mas­sam­me olematon. Olemme kiertotalouden osaajana kan­sa­kun­tam­me ykkönen. Osaamme sen ja meihin luotetaan.

  Kuntayhteistyöstä Lounais-Hämeessä on puhuttu ja kirjoitettu jo liki vuo­si­sa­dan ajan. Se on muuttunut osaksi sosiaalista pääomaa ja sen viihdettä. Maan suurin puolue ei ole edes mukana tässä kuntien or­ga­ni­soi­mas­sa yhteisessä hallinnossa. Se ei seuraa maata ja maa­il­man muutosta muuten kuin pitäen yllä nukku-Matin rooliaan.

  Ennen Forssaan ja MTT:n organisaation sisään muuttoani seurasin lä­hel­tä suomalaista kuntien yhteistyötä ammatikseni. Kirjoitin ja ra­por­toin siitä runsaasti. Se oli poikkeuksellisen turhauttavaa työtä kun­nis­sam­me, joissa valtaosa työntekijöistä oli naisia ja poliitikoista mie­hiä. Tämä näkyi myös lukusissa tutkimuksissa ja niiden ana­ly­soin­neis­sa. Karkauspäivä kertoo, miten kansa on ne aikanaan aja­tel­lut, siinä missä perehtyen kalevalaiseen runouteen. Jo lapsena ne oli opittava ulkoa. Kalevalan päivänä Onni ja Sisu viettävät ni­mi­päi­vi­ään. Huippu-urheilussa ei nyt näe oikein kumpaakaan.  Lauri Ta­ras­ti laatii sille lakia. Ikään kuin laki auttaisi huippu-urheilijan syn­nys­sä.

  Ihmisen evoluutio on ollut monella tapaa valikoiva ja oma kie­lem­me­kin on luontoon sopeutunut, onomatopoeettinen, luonnon ääniä mat­ki­va myös Hämeessä. Kun olemme toisiamme kovin lähellä, kun­ta­yh­teis­työ­tä harjoittelemme, syyt sen epäonnistumiselle kerrotaan syn­ty­vän etenkin arvovaltakysymyksistä, asenteista, kilpailusta, osaa­mat­to­muu­des­ta ja vähemmän oikeista asioista eli pelosta pak­ko­lii­tok­siin, lainsäädännöstä, poliittisista voimasuhteista, riitaisasta men­nei­syy­des­tä, erilaisesta kuntakoosta tai elinkeinorakenteesta jne. 

  Miesten ja naisten välillä ei ole juurikaan eroja, enemmän pi­kem­min­kin työstä innostuneet ja motivoituneet ovat sekä miehiä ja naisia, mut­ta eroja on vaikkapa systeemisen työn toteuttamisessa tai ko­ke­muk­ses­sa. Lisäksi eroja on työstään epävamojen ja heikosti mo­ti­voi­tu­nei­den, mutta samalla hyvin työnsä osaavien ja ko. strategian to­teut­ta­mi­ses­sa kokeneiden välillä.     

  Kunnat työnantajina ovat usein naisvaltaisia ja poliitikkoina mukana on myös usein runsaasti miehiä. Yhteistä mieltä kuitenkin ollaan yh­teis­työs­tä etenkin koko talousalueen kehittämisessä, palvelujen jär­ke­väs­sä tuottamisessa, yhteisesiintymisen vaikuttamisessa, alu­eel­li­sen tasa-arvon tavoittelussa, myönteisen julkisuuden profiloinnissa, koor­di­noin­nin ja tiedon vaihdossa, kustannusten minimoinnissa, yh­teyk­sis­sä keskushallintoon ja kansainvälisestikin. Eroja ei ole sii­nä­kään, kun haetaan ratkaisua ajankohtaisten ongelmien ratkaisussa, suur­tuo­tan­non eduissa ja alueiden kehittämisessä.

  Kuntayhteistyön esteitä lueteltaessa näkyy selvä sukupuolten vä­li­nen ero. Taustalla ovat vanhat riidat ja lainsäädännön asettamat es­teet, todelliset tai kuvitellut, tottumattomuus yhteistyöhön on sekin su­ku­puo­lia erottava ja jostakin syystä sillä on myös kunnittain eroja. Ra­jat kuntayhteistyössä kulkevatkin ihmisten, ei niinkään alueiden vä­lil­lä. Tämä on hyvä Suomessa muistaa. Kunnat ovat naisvaltainen työn­an­ta­ja. Yhteistyö on lisäksi avainhenkilöiden kautta syntyvä il­miö. Naisvaltaisella alalla ilmiön on oltava visiona sopusoinnussa alu­een laajemman ympäristön ja paikallisen sisäisen tahdon ja kult­tuu­rin kanssa.

  Visio yhteisestä talousalueesta on oltava koordinoimassa nais­val­tai­sen työympäristön ryhmässä työskentelevien yhteistä ajattelua ja si­tä kautta heidän käyttäytymistään. Uhkakuvia ei ole syytä erityisesti ko­ros­taa, kuten medioissa koko ajan tehdään, vaan pikemminkin kei­no­ja löytää ulos tulevista kriiseistä. Naisvaltainen työ pyrkii huo­leh­ti­maan siitä, etteivät vain harvat avainhenkilöt oivalla, mistä lo­pul­ta on kysymys.

  Tekninen työ ja kunnan insinöörit näissä työryhmissä työstää on­gel­mia kokonaan eri tavalla kuin naiset hoitajina, opettajina tai sihteerin teh­tä­vis­sä.  Kuntayhteistyön järjestely ja sen kehittäminen on pro­jek­tio­työ­nä sikäli poikkeuksellinen, että projektitoiminnan kehittäminen on tässä työssä laajimmillaan projekti. Toisella puolella halutaan pur­kaa perinteisiä sukupuoliroolejamme tai tehdä valtarakenteita nä­ky­vik­si. Logiikkakin tulisi mennä tavalla, jossa niiden merkitys yh­teis­työs­sä vähenisi. Eikä niistä tarvitsisi enää puhua lainkaan.

  Toivottavasti tämä tapahtuu työläiskaupungissa ja sen maa­seu­tu­ym­pä­ris­tös­sä, kylien kunnissa, mahdollisimman pian. Kun se on jat­ku­nut jo vuosikymmeniä, siitä on jo tullut osa itse itseään ruokkivaa iki­liik­ku­jaa ja kulttuurinen, dogmaattinen hämäläinen osa kuntien so­si­aa­lis­ta pääomaa, kuntakulttuuria. Saska Saarikoskea mukaillen, su­ku­puo­li ja kunta, alue ja sen identiteetti, on yksille turva ja toisille häk­ki.

  Kuntayhteistyö onnistukseen edellyttää yhteistä visiota, joka on ollut ja kauan kateissa olkoonkin, että se on talousalueen tärkein veturi. Fors­san talousalueella se on luonnonvarat, niiden tutkimus ja in­no­vaa­tiot sekä Jokioisten kartanoalueen tähän tarkoitukseen viisaasti hank­ki­ma fyysinen kulttuuriympäristö. Tämä ympäristö on ajautunut krii­siin, jonka tuloksena olemme menettäneen miljoonia euroja joka vuo­si. Innovaatiot ja niiden, tuotto, alan tohtorikoulutus jopa alan yri­tys­neu­von­ta ovat yleensä suurten metropolialuiden hoidossa.

  Meillä, kiitos viisaiden 1970-luvun poliitikkojemme, tämä met­ro­po­li­alueil­le tyypillinen keskus on Jokioisten kunnassa ja osin myös Mus­tialas­sa Tammelassa. Siellä on myös alan ympäristönhoidon ja suo­je­lun ydin alkaen ympäristötaloudesta, ympäristöbiologista, ym­pä­ris­tö­so­sio­lo­gias­ta, ympäristöpsykologiasta, ympäristölääketieteestä jne. Meillä on kaivos, joka on jäänyt käyttämättä. Sen talousalue, toi­mi­va logistinen yhteys omaan maakuntaansa, puuttuu olemattoman kun­ta­yh­teis­työn vuoksi tai sen traditioista johtuen. Menetämme konk­reet­ti­ses­ti vuosittain näin miljoonia, pelkkinä tohtorin hattuina, in­no­vaa­tiois­ta ja henkisistä pääomista nyt puhumattakaan.

  Arvoisa puheenjohtaja:

  Jätän aloitteen nopean selvitystyön laadinnasta Lounais-Hämeen ta­lous­alu­een kuntayhteistyön tehostamisesta ja siihen liittyvästä sää­tiös­tä tukemaan edellä kuvatun ja jo aiemmin 1990-luvulla esitellyn stra­te­gian (agropolis strategy) toteuttamisesta luonnonvarojen huip­pu­tut­ki­muk­sen, tohtorikoulutuksen ja monitieteisen in­no­vaa­tio­toi­min­nan käynnistämisestä sekä Luken Jokioisten kartanoalueen sää­tiöi­mi­ses­tä tähän tarkoitukseen.”

  Matti Luostarisen lisäksi aloitteen oli allekirjoittanut valtuutettu Sirkka-Liisa Ant­ti­la.

Kaupunginhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan 2.3.2020 ja antoi keskushallinnolle tehtäväksi laatia aloitteessa tarkoitettua asiaa koskeva selvitys ja mahdollinen toimenpide-esitys kaupunginhallituk-selle käsiteltäväksi.

Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen aloitteesta keskusteltiin Forssan seudun seutuneuvoston kokouksessa. Seutuneuvoston käsittelyssä ei suoralta kädeltä suositettu kuntien ryhtyvän joihinkin toimenpiteisiin, vaan aloitteessa tarkoitetut asiat jäivät pohdintaan.  

Forssan kaupungin ja sen naapurikuntien muodostama Forssan seutukunta on yksiselitteinen kokoonpano. Aloitteessa mainittu Lounais-Hämeen talousalue on tätä laajempi kokonaisuus ja käsittää seudun kuntia useamman kunnan. Aloitteessa tarkoitettuja asioita tulisi pyrkiä valmistelemaan niin, että ainakin seudun muut kunnat osallistuisivat valmisteluun. Tarpeen mukaan valmistelua voitaisiin laajentaa niin, että siihen osallistuisi muitakin kuntia ja kaupunkeja. Ennen muita toimenpiteitä kaupungin ehdotetaan pyytävän seudun muilta kunnilta aloitteesta lausunnon.  

Esittelijä Kaupunginjohtaja Kesäniemi Jari

Päätösehdotus Kaupunginhallitus pyytää Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntia antamaan yllä tarkoitetusta aloitteesta kaupungille lausunnon.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

KH 21.10.2024 § 274  

Valmistelija Hallintojohtaja Hanna Saarni, puh. 040 573 6133, hanna.saarni@forssa.fi

Forssan kaupunki on pyytänyt aloitteesta lausunnon Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnilta. Lausunnon ovat antaneet Humppila ja Tammela.

Humppilan kunta on todennut lausuntonaan seuraavaa (Khal 27.9.2021 § 265):

”Kunnanhallitus päättää todeta, että lähtökohtaisesti Humppilan kunta suhtautuu myötämielisesti kuntayhteistyöhön Forssan seudun alueella. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet koskevat pääasiassa Jokioisten ja Tammelan kuntien alueella tapahtuvaa toimintaa, joista ko. kunnat päättävät itsenäisesti.”

Tammelan kunta on todennut lausuntonaan seuraavaa (Khal 21.2.2022 § 70):

”Kunnanhallitus päättää todeta, että Tammelan kunta pitää kuntayhteistyötä erittäin tärkeänä Forssan seudun alueella. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet mm. Mustialan alueesta Tammelassa sekä Jokioisten kartanoalueesta koskevat sellaista toimintaa, joista toimijat päättävät itsenäisesti.”

Jokioinen ja Ypäjä eivät ole lähettäneet asiaa koskevaa lausuntoa.

Aloitteessa on esitetty nopeaa selvitystyötä Lounais-Hämeen talousalueen kuntayhteistyön tehostamisesta sekä siihen liittyvää säätiötä tukemaan luonnonvarojen huippututkimuksen, tohtorikoulutuksen ja monitieteisen innovaatiotoiminnan käynnistämistä sekä Luken Jokioisten kartanoalueen säätiöittämistä tähän tarkoitukseen.

Kuntayhteistyön osalta keskeisiä toimijoita ovat seutuneuvosto, Forssan yrityskehitys Oy sekä seudullisen elinkeinopolitiikan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on mm. edistää ja seurata elinkeinopoliittisten toimenpiteiden edistymistä sekä tuoda jatkuvaa tilannekuvan seurantaa elinkeinoelämän toimintaympäristöstä seudulla. Tähän työhön kuuluu osana edunvalvontakokonaisuutta myös maaseutuelinkeinojen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja sen mahdollisuuksien turvaaminen seutukunnalla.

Forssassa toimii Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka toimintaa Forssan kaupunki tukee vuosittain 100 000 €:lla. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa korkeakoulutusmahdollisuuksia nimenomaan Forssan seutukunnalla ja Lounais-Hämeen alueella. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin kuuluvat myös luonnonvara-alat ja biotalous. Hyvien koulutus- ja sitä kautta myös tutkimusmahdollisuuksien turvaaminen Forssassa ja lähialueella kuuluu Forssan kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja edunvalvontatyön kärkiteemoihin. Forssan seudun yrityskeskus ja elinkeinopoliittinen ohjausryhmä tekevätkin tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa turvatakseen alueelle sekä osaavaa työvoimaa että alueen yritysten menestymisen kannalta oleellista tutkimus- ja innovaatiotyötä.

Forssan kaupungilla ei ole omistusta Jokioisilla sijaitsevan Luonnovarakeskuksen (Luke) kartanoalueisiin, joten tältä osin aloitteen ehdotus alueen ja sillä sijaitsevan omaisuuden säätiöittämisestä kuuluu alueen omistajille. Säätiön perustaminen puolestaan pelkästään kuntayhteistyön syventämiseen ei ole hallinnollisesti, eikä taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, p. 03 4141 5260

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

1. merkitsee tiedokseen Humppilan ja Tammelan kuntien lausunnot sekä yllä olevan aloitevastauksen

2. toteaa, ettei aloite anna aihetta muille toimenpiteille.

3. ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee tiedokseen Humppilan ja Tammelan kuntien lausunnot sekä aloitevastauksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.