Ympäristölupalautakunta
Pöytäkirja 16.04.2024/Pykälä 23

567/11.01.00.00/2020

YMPLA 12.12.2023 § 58 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Suomen Erityisjäte Oy:n lupahakemuksesta, joka koskee jätekeskuksen ympäristöluvan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa, Dnro ESAVI/35326/2023.

Kiimassuon jätekeskuksen ympäristölupa, johon haetaan muutosta, on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä. Hakemuksen mukaista kaatopaikkatoimintaa harjoittaa Suomen Erityisjäte Oy. Kiimassuon jätekeskuksen kaatopaikkatoimintaa koskevat luvat on siirretty Suomen Erityisjäte Oy:lle ilmoituksella Hämeen ELY-keskukselle.

Kaatopaikan laajennusalue sijoittuu Tammelan kunnan alueelle, Loimi-Hämeen jätehuollon omistamalle kiinteistölle 834–437–2–97.

Voimassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että Kiimassuon jätekeskuksen alueelle rakennetaan suunnitelmien mukainen vaarallisen jätteen kaatopaikan laajennusalue (6,8 ha), käsittely- ja varastokenttä (n. 2,0 ha) sekä tie- ja vesienkäsittelyalueet (yht. 2,4 ha). Kaatopaikan pohjarakenteet rakennetaan tarpeen mukaan noin 2 ha kokoisina osa-alueina. Kaatopaikan pohjarakenteen alapuolisessa tasauskerroksessa sekä pinta- ja pohjarakenteiden rakennekerroksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia jätteitä ja muita hyötykäyttömateriaaleja. Ensimmäisen vaiheen pohjarakenteen rakentaminen suotovesien johtamisrakenteineen tehdään vuonna 2024 ja kaatopaikka otetaan käyttöön vuonna 2025.

Käsittely- ja varastokentällä varastoidaan ja käsitellään vastaanotettavia jätteitä mekaanisesti seulomalla. lajittelemalla sekä pienimuotoisesti murskaamalla ja rikottamalla. Käsiteltävä määrä on arviolta enintään 15 000 t vuodessa. Alueelle loppusijoitettavien jätejakeiden määrä on vuosittain enimmillään 100 000 tonnia. Kaatopaikan käyttöajaksi on arvioitu n. 30 vuotta.

Laajennusalueen käsittelykentän likaantuneet hulevedet johdetaan laajennusalueelle rakennettavaan tasausaltaaseen, josta likaiset hule- ja suotovedet pumpataan Forssan jätevedenpuhdistamolle. Melumallinnuksen tulosten perusteella toiminnan melualueet kasvavat hieman etelän suuntaan, mutta vaikutus keskiäänitasoihin on kokonaisuutena vähäinen. Tehtyjen selvitysten ja mallinnusten mukaan hakemuksen mukaisen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pölyvaikutuksia lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Liikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, mutta toiminnan aikaiseen liikenteeseen ei hakemuksen mukaisten muutosten myötä aiheudu nykyisestä toiminnasta poikkeavia vaikutuksia.

Suomen Erityisjäte Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa hakemuksen mukainen vaarallisen jätteen kaatopaikan laajentaminen ja toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa aloittaa rakentaminen ja toiminta muutoksenhausta huolimatta haetaan hakemuksen mukaiselle kaatopaikalle.

Luvan hakijan näkemyksen mukaan toiminnan aloittamisoikeuden myöntämiselle on lain mukaiset perusteet, eikä lupapäätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kaatopaikan rakenteet ovat sellaisia, että niiden purkaminen ja alueelta poistaminen on teknisesti yksinkertaista ja alue voidaan maisemoida nykyistä vastaavaan tilaan. Rakenteita voidaan myös tarvittaessa muuttaa, mikäli ympäristölupapäätöstä muutoksenhaun johdosta muutettaisiin.

Hakemuksen mukainen rakentaminen tai toiminta ei poikkea olennaisesti nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta eivätkä jätekeskuksen ympäristövaikutukset siten muutu merkittävästi nykyiseen verrattuna. Näin ollen kaatopaikan rakentamisesta tai toiminnasta ei aiheudu sellaisia peruuttamattomia tai merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristöön, jotka olisivat esteenä aloitusoikeuden myöntämiselle.

Kaatopaikan rakenteet ovat vaativia ympäristönsuojelurakenteita, jotka on rakennettava sulan maan aikaan. Kuten edellä hakemuksessa on tuotu esille, on hakemuksen mukaisen kaatopaikan rakentamiselle olemassa selkeä peruste ja tarve nykyisten kaatopaikka-alueiden täyttyessä. Siten rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian. Mahdollinen uutoksenhaku voi pitkittää rakentamisen ja toiminnan aloittamista useilla vuosilla.

Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on alueellisen tarpeen ja maankäytön kannalta, kiertotaloustavoitteet huomioiden, lain tarkoittama perusteltu syy. Toiminnan aloittamisen vakuudeksi esitetään 300 000 €. Esitetty vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli ympäristölupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Esitetyllä vakuudella alueelle vastaanotetut jätemateriaalit voidaan kuljettaa esimerkiksi Suomen Erityisjäte Oy:n muille loppusijoitusalueille.

Hakemusasiakirjat ovat sähköisesti osoitteessa:
Kiimassuon jätekeskuksen toiminnan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupa, Forssa, Forssa • Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelu • Aluehallintovirasto, • Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelu • Aluehallintovirasto (avi.fi)

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Ympäristölupalautakunta antaa asiasta lausunnon kokouksessa tehtävän päätösehdotuksen mukaan.

 

Käsittely  Tekninen johtaja Antti Heinilä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18:00.

Päätös Ympäristölupalautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon asiassa Dnro ESAVI/35326/2023:

Suomen Erityisjäte Oy hakee muutosta siten, että Kiimassuon
jätekeskuksen alueelle rakennetaan vaarallisen jätteen kaatopaikan laajennusalue, käsittely- ja varastokenttä sekä tie- ja vesienkäsittelyalueet. Hakemusasiakirjoista kuitenkin käy selville, että laajennuksen lisäksi kyse on olemassa olevien vaarallisen jätteen kaatopaikka-alueiden muutoksesta. Esimerkiksi liitteessä SEJ Kiimassuon VJ-kaatiopaikan laajennus hakemus 14092023 -asiakirjassa Kuvassa 29 esitetään vaarallisen jätteen laajennusalue ja valmiin pintarakenteen tasaus leikkausviivoineen. Eli uusi rakennettava kaatopaikka sijaitsee kahden kunnan alueella ja muutosta haetaan mm. myönnetyn kaatopaikan muotoiluun. Hakemuksessa ei ole otettu huomioon Forssan kaupungin alueella olevaa voimassa olevaa asemakaavaa ja sen määräyksiä. 
Liitteen 11754-1.1 mukaan vaarallisen jätteen kaatopaikan laajennuksen hankealue sijoittuu myös Forssan kaupungin puolelle alueelle, johon ei ole kaatopaikkavarausta.

Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteesta hakemusasiakirjoissa kerrotaan, mitä vaihtoehtoja rakentamisessa on ja mitä säädösten mukaan vaaditaan. Hakemuksesta kuitenkin puuttuu selkeä esitys, mihin ja millä rakenteella hakija hakee luvan muutosta.

Hyvin epäselvien ja ristiriitaisten hakemusasiakirjojen perusteella lautakunta toteaa, että todennäköisesti laajennus voidaan toteuttaa tietyin edellytyksin, kunhan seuraavat asiat ensin selvennetään yksiselitteisesti hakemuksen täydennyksellä:

1. Esitetään yksi riittävän tarkka kartta koko vaarallisen jätteen käsittely- ja kaatopaikka-alueesta, johon haetaan muutosta ja laajennusta.
2. Esitetään yksiselitteiset piirrokset toiminnan sekä rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnasta viivytyksineen ja johtamissuuntineen.
3. Varmistetaan vaarallisen jätteen kaatopaikan enimmäiskorkeus ottaen huomioon lentoesteseikat, maisemalliset seikat sekä käytössä olevan alueen pinta-ala.
4. Esitetään valmiin kaatopaikka-alueen toteuttamiskelpoinen enimmäiskorkeus ja pintarakenteen tasaus poikkileikkauksineen niin, että rinteen enimmäiskaltevuus on 1:3.
5. Lopputasauksessa tulee ottaa huomioon ja piirroksin esittää tarkemmin muinaisjäännöksen suojelu, ja laskelmiin perustuvien hulevesin hallintaan liittyvien alueiden varaukset.

Hakijan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiseen hakemukseen aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta lautakunta toteaa seuraavaa:

Esitetyn hakemuksen perusteella toimintaa ei tulisi aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Hakemuksen perusteella esitetty toiminta saattaa vahingoittaa muinaisjäännöstä siten, ettei sen palauttaminen ole mahdollista.  Kaatopaikka-alueen rakentamistöiden hulevesien hallintasuunnitelmat on esitetty niin yleispiirteisesti, että tässä vaiheessa ei voida taata syntyvien hulevesien puhdistuksen riittävyyttä kiinteistöiden alapuolisille aluille.

YMPLA 16.04.2024 § 23  

  p. 050 3566 433, niina.salminen@ forssa.fi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto varaa ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisuuden lausunnon täydentämiseen hakijan antaman vastineen ja vastineen yhteydessä toimitettujen täydennysten johdosta. Vastine ja täydennykset ovat oheismateriaalina.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Ympäristölupalautakunta täydentää aiemmin antamaansa lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle  asiassa Dnro ESAVI/35326/2023 kokouksessa tehtävän päätösehdotuksen mukaan.

Päätös Ympäristölupalautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan täydentävän lausunnon asiassa Dnro ESAVI/35326/2023:
Hakijan vastineet on esitetty kursiivilla ja lautakunnan lausunto on niiden jälkeen.

Lausunnossa esitettyyn on otettu kantaa edellä ELY-keskuksen lausunnon vastineessa. Nykyisen vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta muutosta haetaan vain enimmäiskorkeuteen, joka hakemuksen mukaisesti muutettuna vastaa nykyisen ympäristöluvan mukaisen vaarattoman jätteen kaatopaikan enimmäistäyttökorkeutta.
Muutosta voidaan pitää oleellisena. Voimassa olevassa luvassa kaatopaikan korkeus on + 142 metriä ja nyt korkeudeksi esitetään + 155,45 metriä. Korkeusmuutoksen lisäksi kyse on läjitettävien massojen lisäyksestä ja hulevesialueiden uudelleenmitoittamisesta tilanteessa, jossa kaatopaikka jatkuu suoraan Tammelan kunnan alueelle peittäen alleen Kiimassuon asemakaavan svv-2 sade- ja hulevesille varatun alueen.

Asemakaavassa on svv-2-merkintä (sade- ja hulevesiä varten varattu alueen osa) Forssan ja Tammelan rajalla Forssan puolella. Tälle alueelle on jo aikaisemmin, ennen asemakaavan valmistumista, rakennettu kaatopaikan pohjarakenne osalle svv-2aluetta. Asemakaavassa on lisäksi tieyhteys, joka on jo rakennettu nykyisen kaatopaikan reunaan alueen etelä- ja itäpuolelle sekä pohjoispuolella sijaitsevalle pumppaamolle. Alueen itä- ja pohjoispuolelle on myös rakennettu kaavan mukaiset svv -2 alueet. Hulevesien keräämiseen, imeyttämiseen tarkoitettu svv- 2-alue esitetään toteuttavaksi päivitetyn hulevesisuunnitelman, liitteenä, mukaisesti. Esitetyllä periaatteella toteutettuna hulevesien käsittely ja johtaminen tapahtuu asemakaavassa edellytetyn mukaisesti Forssan kaupungin puolella ja samalla tontilla, missä vedet muodostuvat.
Asemakaavamerkinnän svv-2 huomitta jättämisen peruste on ristiriidassa hakijan antaman sanallisen selvityksen ja poikkileikkauspiirustuksen RevB 11754 5 Leikkauksen A-A kanssa. Leikkauksessa, esitetään, että laajennusalueen tiivisrakenteiden liittäminen rakennettuun tiivisrakenteeseen tapahtuu selvästi Forssan kaupungin puolella olevalla kiinteistöllä.

Hakemuksessa on esitetty suunnitelmat kaatopaikan pohja- ja pintarakenteista. Rakenteet on suunniteltu ja niille on haettu ympäristölupaa kaatopaikka-asetuksen mukaisesti. Eri rakennekerroksissa on esitetty hyödynnettävän tarkoitukseen soveltuvia jätemateriaaleja. Tarkempaa erittelyä materiaaleista on mahdotonta esittää, koska käytettävät materiaalit riippuvat mm. rakentamisen ajankohdasta ja kulloinkin saatavilla olevista materiaaleista.
Lautakunnalla ei ole tähän lisättävää.

1. Esitetty hakemukseen liitetyissä piirustuksissa sekä tämän vastineen liitteenä olevissa piirustuksissa.
Vastineen liitteenä olevat kartat (Rev A 11754 4 Valmis pintarakenteen yp. ja Rev B 11754 1.5 Aluesuunnitelma) selventävät tilannetta. Sen sijaan edelleen mukana kulkeva Rambollin tekemä Hulevesien johtaminen ja suunnitelmakartta rev 13032024 ja Kiimassuon hulevesiselvitys rev C edelleen sekoittavat tilannetta. Niissä esitetään alueita, joihin ei haeta muutosta ja muutosalueissa on eroavaisuuksia uudempiin asiakirjoihin päivityksistä huolimatta.

2. Rakentamisen vaiheistus on esitetty piirustuksessa 11754_1.5, joka on päivitettynä vastineen liitteenä. Piirustuksessa on esitetty myös rakentamisen aikaisten laskeutusaltaiden paikat. Laskeutusaltaiden mitoitus tehdään rakennussuunnitelmavaiheessa, kun tiedetään kerralla rakennettavan osa-alueen koko. Hulevesien viivästysoja koko ympärystien reunaan rakennetaan jo alkuvaiheessa tien rakentamisen yhteydessä.
Piirustuksesta 11754_1.5 ja Rev A 11754 4 puuttuu Forssan puoleisen kaatopaikka-alueen hulevesien hallinta. Lisäksi ne poikkeavat oleellisesti Rambollin hulevesien suunnitelmakartasta, jossa on esitetty viivästysaltaita ja ojia.

3.  Vastineessa todetaan, että asiasta on saatu Traficomin lausunto ja siten lautakunnalla ei ole enempää lausuttavaa.

4. Vaarallisen jätteen kaatopaikan enimmäiskorkeus ja tasaus on esitetty piirustuksessa 11754_4 sekä poikkileikkauspiirustuksessa 11754_5 (päivitetty piirustus vastineen liitteenä). Traficomin lausunnon mukaan täyttöalueiden korkeus +155,45 m(N2000) ei vaikuta Vt2 varalaskupaikan tai Forssan lentopaikan EFFO esterajoituspintoihin. Kaatopaikan korkeus vastaa Kiimassuon vaarattoman jätteen kaatopaikan ympäristöluvan mukaista enimmäiskorkeutta. Nykyisellä vaarallisen jätteen kaatopaikalla korotus toteutetaan nykyisen kaatopaikan päälle. Nykyisen kaatopaikan pinta-ala ei laajene. Kaatopaikan maisemalliset vaikutukset on arvioitu YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa. kaatopaikan maisemavaikutuksia ja näkyvyyttä Sukulan suuntaan on arvioitu myös Kiimassuon  asemakaavaselostuksessa tuulivoiman mukaan tulon yhteydessä. YVA:n maisemavaikutusten arvioinnissa on huomioitu hakemuksen mukainen korkeus. Vaarallisen jätteen kaatopaikan laajentamiselle ympäristölupahakemuksen mukaisesti on olemassa perusteltu tarve.
Esitetyt asiakirjat ovat havainnollisia. Poikkileikkauspiirustukseen A-A olisi tullut laittaa myös pohjoisreunalle kaatopaikkarakenteen pohjan taso, josta olisi nähnyt kaatopaikan sijoittumisen suhteessa naapurikiinteistöön. Nyt saa vaikutelman, että kaatopaikka roikkuu ilmassa.

5. Muinaisjäännöksen sijoittuminen suhteessa rakennettava loppusijoitusalue ja muu rakennettava infra on mm. piirustuksessa 11754_1.5 ja erikseen tätä asiaa varten tehdyssä suunnitelmaleikkauksessa 11754_6. Hulevesien hallintaa on kuvattu edellä vastineessa ja vastineen liitteenä olevissa piirustuksissa.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että edelleen hakemusasiakirjoissa on epätarkkuutta, epäselvyyksiä ja mahdollisesti virheitä. Esimerkkinä edellä mainitusta on valuma-alueen VA 2 pinta-alassa. Hulevesiselvitys rev C asiakirjan Taulukko 6:den mukaan VA2:n pinta-ala on 107 200 m2. Myöhemmin sivulla 19/22 todetaan, että koko valuma-alueen VA 2 pinta-ala on 12,7 ha. Mistä kerrottu ero johtuu, ei vastausta helposti löydä.

Samassa julkaisussa on päivitettynä seuraava lause: ”Toiminnan loppuvaiheessa kentiltä tulevaa virtaamaa ei ole arvioitu, koska purkujärjestelyjä ei ole suunniteltu, purkuvirtaamiin vaikuttavat mm viemärikoot ja mahdolliset tasaukset tasausaltaissa.” Lautakunnan käsityksen mukaan loppuvaiheen tilannetta tulee arvioida nimenomaan lupavaiheessa, kun määritellään kaatopaikkojen sijoittuminen ja koko. Hakijan hallinnassa olevalle kiinteistölle tulee mahtua sijoitettavan kaatopaikan lisäksi riittävät tilat vesien viivytykseen ja imeytykseen ja mahdollisiin muihin toimintoihin. Myös kiinteistön rajojen ulkopuolelle johdettavat hulevedet pitää tarkemmin selvittää ennen luvan myöntämistä. Pelkkä maininta maastoon johtamisesta purkupisteessä ei ole riittävä.