RSS-linkki
Kokousasiat:https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://forssa.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 13.11.2023/Pykälä 108
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024 - 2026 taloussuunnitelma
219/02.02.00/2023
KH 29.05.2023 § 197
Valmistelija Talousjohtaja Timo Finning, puh. 040 6694 775, timo.finning@forssa.fi
Talousarvio ja -suunnitelma
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta (KuntaL 14 §). Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kunnallisessa liikelaitoksessa valmistelusta vastaa johtokunta (KuntaL 39 ja 67 §).
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen (KuntaL 110 §).
Suunnittelun lähtökohdat
Vuonna 2022 päivitetty Järkivihreä Forssa – kestävää elinvoimaa kaupunkistrategia on kaupungin taloussuunnittelun ja ohjausjärjestelmän perusta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetetaan kaupungin strategian mukaisia palvelujen järjestämistä ja investointeja koskevia tavoitteita kaupungin eri palveluille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. Strategian toteuttaminen ulottuu palveluyksikkö- ja henkilötasolle käyttösuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa.
Kaupungin verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet varsin suotuisasti viimeisten vuosien aikana ja tilinpäätökset ovat olleet suhteellisen vahvoja. Talousarviossa 2023 tilikauden tulostavoite on yli neljä miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kevään 2023 perusteella tavoite on saavutettavissa. Forssan kunnallisveroprosentti 7,86 on Kanta-Hämeen kuntien alhaisin yhdessä Riihimäen kanssa. Akvarellin investointi kasvatti kaupungin lainakantaa, mutta lainakanta on edelleen selvästi kuntien keskiarvon alapuolella. Korkotason noususta huolimatta rahoituskustannukset eivät nouse vielä suunnittelukaudella merkittävästi lainasalkun suojausten ansiosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä pois kunnilta, eniten kasvavan sektorin kustannuspaineet eivät enää suoraan rasita kuntataloutta.
Yhteenvetona voi sanoa, että talousarvion suunnittelu voidaan käynnistää hyvistä taloudellisista lähtökohdista. Lähtötilanne kuvaa kuitenkin mennyttä aikaa ja jos katsotaan, miltä keskeiset ennusteet näyttävät Forssan osalta, tilanne ei ole enää niin hyvä.
Talous heikkenee 2024
Valtionvarainministeriö antoi huhtikuussa ensimmäiset ennakolliset arvionsa vuoden 2024 kuntakohtaisista valtionosuuksista. Kaupungin valtionosuudet ovat laskemassa 2,4 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Kuntaliiton veroennusteen mukaan kaupungin saamat verotulot olisivat laskemassa 1,9 miljoonaa euroa. Verorahoitus heikkenee siis 4,3 miljoonaa euroa. Vaikka kyse on vielä alustavista arvioista ja arviot saattavat vielä muuttua, on verorahoituksen tason muutos selvä. Valtionosuuslaskelmia päivitetään vielä syksyllä kuntien vuoden 2023 sote-kustannusten varmistuttua.
Henkilöstökustannukset tulevat nousemaan vuonna 2024 jo sovittujen sopimuskorotusten vuoksi noin 3,0 prosenttia, mikä tarkoittaa kokonaisuudessaan noin 0,9 miljoonaa euroa. Talousarvioon 2023 verrattuna korotus on vielä suurempi, sillä talousarviossa 2023 arvioitu vuoden 2023 korotus on pienempi, mitä lopulliset sopimuskorotukset olivat. Lisäksi tiedämme voimakkaan inflaation nostavan palvelujen ostojen ja energian hintoja. Vaikka energian voimakkain hintapiikki on tasaantunut, kaupungin energiakustannukset nousevat vanhojen sopimusten päättyessä.
Edelliset seikat huomioiden kaupungin tulos vuonna 2024 tulee nykyisillä palveluilla ja tuotantotavoilla olemaan noin 5,5–6,0 miljoonaa euroa vuotta 2023 heikompi.
Hallitusohjelma määrittää kuntatalouden kehykset
Hallitusohjelmaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Säätytalon neuvotteluissa kuntatalouden tila näyttäytyy varsin myönteisenä. Valtionvarainministeriön ennusteissa kuntatalouden tilikauden tuloksen odotetaan olevan vuonna 2023 ennätyksellisen hyvä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan virallinen ennuste on kuitenkin liian optimistinen. Suurimmat kunnat odottavat vuoden 2023 tuloksien olevan selvästi virallisia ennusteita heikompia ja useat kunnat ovat jo aloittaneet mittavia sopeutusohjelmia.
Jos valtionvarainministeriö odottaa kuntatalouden olevan vahva vuonna 2023, samalla se ennakoi, että vuosina 2024–2027 kuntatalouden menot ovat hieman tuloja suurempia. Julkisen talouden kestävyysvaje ei ole poistunut. Hintojen ja korkojen nousu on vaikuttanut kuntatalouteen toistaiseksi melko vähän. Vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä ja ne voivat olla oletettua suurempia.
Hallitusneuvottelujen keskeisiä teemoja ovat toistaiseksi olleet kasvu, työllisyys ja julkisen talouden tasapainottaminen. Hallitusneuvotteluissa pohjana on ollut 6+3 miljardin euron sopeutusmalli. Kuntien talousarviosuunnittelun keskeinen epävarmuustekijä tässä vaiheessa on, miten sopeutukset tulevat kohdentumaan. Tuleva hallitusohjelma tulee joka tapauksessa määrittelemään kuntatalouden kehykset.
Kuntatalouden muutostekijöitä
Kuntatalouden yksi ominaispiirre on tällä hetkellä kuntakentän eriytyminen, mihin vaikuttaa mm. väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku. Suurissa ja kasvavissa kunnissa investointipaineet ovat kovat, kun taas pienenevien lapsi- ja nuorisoikäluokkien kunnissa varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden tarve laskee. Verorahoituksen rakenteen muutos tarkoittaa, että matalan syntyvyyden ja vanhusväestövaltaisten kuntien verorahoituksen painopiste siirtyy valtionosuuspainotteisuudesta enemmän omiin verotuloihin perustuvaksi.
Eriytymiskehitys näkyy kuntien edellytyksissä järjestää lakisääteisiä palveluja. Kaupungistuminen ja ongelmat työvoiman saatavuudessa edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja niin kunnissa kuin koko maan tasollakin. Esimerkkinä tällaisesta voidaan nähdä vuodesta 2025 voimaan astuva TE-uudistus, jossa kunnat on velvoitettu järjestämään palvelut yhteistyössä.
Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus muuttaa kuntataloutta ja nostaa TE kokonaisuuden merkittäväksi palvelukokonaisuudeksi kunnille. Työ- ja elinkeinopalveluiden osuus kuntien käyttökuluista tulee olemaan noin 12 prosenttia. Muutos rahoitusvastuussa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksina poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Muutos vaikuttaa pidemmällä aikavälillä kuntien kustannuksiin kuitenkin merkittävästi, sillä kunnat osallistuvat jatkossa entistä enemmän työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Yksittäisen kunnan rahoitusosuus muuttuu sen mukaan, miten se onnistuu työttömyysjaksojen vähentämisessä ja lyhentämisessä ja sen myötä etuusmenojen pienentämisessä. Huomattavaa on myös se, että työttömyysetuuksien rahoitusvastuu on peruskunnilla, vaikka palveluita hoitaisi kuntien puolesta työllisyysalue.
Kaupungin talouden tasapaino
Forssan kaupungin talous on ollut tasapainossa, mutta liikkumavara on ollut pieni. Mikäli edellä mainitut ennusteet vuoden 2024 verorahoituksesta toteutuvat, on vuodesta 2024 tulossa alijäämäinen. Jotta lakisääteinen suunnitelmakauden tasapaino säilyisi, on suunnitelmavuosien oltava ylijäämäisiä. Verorahoituksen näkymät suunnitelmavuosille 2025 ja 2026 ovat hyvin epävarmat. Kuntaliiton veroennusteen mukaan kaupungin verotulot kasvaisivat 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 2,9 prosenttia vuonna 2026. Valtionosuuksien kehitykseen ei ole kovin luotettavaa näkymää, mutta kaupungin väestön ikärakenteen huomioon ottaen, valtionosuuksien ei voi olettaa kasvavan merkittävästi.
Talouden tasapainon ylläpitämiseksi Forssan on uudistuttava. Ennakoiva suunnittelu, koko konsernia koskeva riskienhallinta ja investointien tarveharkinta nousevat vielä entistäkin tärkeämpään osaan. Investointien tulisi kasvattaa kaupungin elinvoimaa ja samalla toteuttaa kaupungin järkivihreää strategiaa. Investointien tulisi olla myös sellaisia, jotka tehostavat toimintaa ja tuovat käyttötalouteen säästöjä. Vuosittaisia käyttötaloutta rasittavia investointeja tulisi vastaavasti välttää.
Hallitusohjelman valmistuttua on tarkennettava, minkälaisia toimenpiteitä uudistuva Forssa tarvitsee talouden tasapainon säilyttämiseksi. Arvokeskusteluun on otettava myös tuleva päätös veroprosenteista. Tarkoitus on, että valtuusto hyväksyisi talousarvion marraskuussa samassa kokouksessa veroprosenttien kanssa. Veropäätöksessä on huomioitava, että kuntien tulee jatkossa päättää tuloveroprosenttinsa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Mikäli kunta ei päätä muuttaa nykyistä tuloveroprosenttiaan, pyöristetään kunnan tuloveroprosentti lähimpään prosenttiyksikön kymmenykseen. Tämänhetkisen arvion mukaan prosenttiyksikön kymmenyksen merkitys Forssan kaupungille on noin 320 000 €.
Tässä vaiheessa vuoden 2024 talousarvion valmistelu on aloitettava niistä lähtökohdista, että kustannustasoa nostavista toimenpiteistä pidättäydytään ja suunnittelun painopiste on pidettävä talouden sopeuttamisessa ja tuottavuuden parantamisessa.
Talousarvion laadintaprosessin eteneminen
Talousarvion hyväksyminen marraskuussa tarkoittaa kuukaudella aikaistettua suunnitteluaikataulua aiempiin vuosiin nähden. Sen saavuttamiseksi toimialojen talousarvioesitykset ovat oltava valmiina 15.9. ja kaupunginjohtajan ensimmäinen talousarvioehdotus 4.10. Liitteessä on esitys tarkemmasta aikataulusta.
Esittelijä Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, puh. 03 4141 5260
Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Lepola saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.
KV 12.06.2023 § 62
Kaupunginhallitus
Päätösehdotus Valtuusto hyväksyy vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025–2026 taloussuunnitelman laadinnalle seuraavat periaatteet ja linjaukset:
1. Kaupungin taloutta ja palvelutoimintaa hoidetaan suunnittelukaudella 2024–2026 siten, että kaupungin talous pysyy tasapainossa.
2. Toimialat pidättäytyvät suunnitelmista, jotka nostavat kustannuksia, mutta huomioivat tiedossa olevat sopimuskorotukset ja hintojen korotukset suunnitelmissaan.
3. Toimialat alkavat laatimaan suunnitelmakauden mittaista toimenpideohjelmaa tuottavuuden parantamiseksi ja talouden sopeuttamiseksi. Toimenpideohjelman suuruudesta päätetään vasta hallitusohjelman valmistuttua.
4. Vesihuoltoliikelaitoksen maksaman korvauksen suuruus päätetään talousarvion yhteydessä.
5. Talousarvion tavoiteasettelu perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä asetettuihin tavoitteisiin. Palvelualueet esitettävät talousarviossa vaikutuspiirissään olevat strategiaa toteuttavat tavoitteensa ja mittarinsa sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
6. Hyväksyy talousarvion laadintaprosessin ja aikataulun liitteen mukaisesti.
Päätös Valtuusto hyväksyi päätösehdotuksen.
KH 25.09.2023 § 291
Valmistelija Talousjohtaja Timo Finning, puh. 040 6694 775, timo.finning@forssa.fi
Kaupungin vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024–2026 taloussuunnitelman laadinta on edennyt siihen vaiheeseen, että toimialojen esitykset on käsitelty lautakunnissa. Kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen kaupunginjohtajan alustavan talousarvioesityksen 9.10.2023. Kaupunginvaltuuston hyväksymän laadinta-aikataulun mukaisesti kaupunginhallitus tekee esityksen talousarviosta valtuustolle 30.10.2023 ja valtuusto käsittelee esitystä 13.11.2023.
Lautakuntien esitysten jälkeen kaupungin toimintakate on heikkenemässä talousarviosta 2023 noin 3 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 ennusteesta noin 1,7 miljoonaa euroa. Ensi vuoden toimintakate on lautakuntien esitysten jälkeen -41,6 miljoonaa euroa. Merkittävin kustannuksia nostava asia on työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset, niiden vuoksi henkilöstökustannusten vuosikeskiarvo on nousemassa 3,0 prosenttia. Kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on laskemassa ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä. Henkilöstökulujen kokonaismäärä on 30,5 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot ovat nousemassa 7,0 prosenttia talousarviosta talousarvioon ja niiden määräksi on tässä vaiheessa arvioitu 15,6 miljoonaa euroa. Muissa kuluissa nousu on jäämässä maltilliseksi.
Toimintakatetta heikentää myös 2,6 prosenttia laskevat toimintatuotot. Arvio perustuu mm. aleneviin avustuksiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokseen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 33 prosenttia.
Talousarvion valmistelun kannalta keskeiset ennusteet, eli valtionvarainministeriön ennakolliset valtionosuuslaskelmat ja Kuntaliiton veroennusteet on päivitetty elokuun aikana. Ensi vuoden valtionosuudet ovat laskemassa noin 3,0 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Ennakollisen laskelman mukaan valtionosuudet laskevat 2.416.220 euroa sote-erien muutoksen vuoksi, 431.431 euroa verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vuoksi ja 162.745 euroa peruspalvelujen valtionosuuden muutoksen vuoksi. Valtionosuuksien lopullinen laskelma valmistuu marraskuussa 2023, mutta sen ei odoteta tuovan merkittäviä muutoksia elokuun laskelmaan.
Kuntaliiton veroennusteen mukaan ensi vuoden verotulot olisivat 35,0 miljoonaa euroa, mikä ennusteen mukaan tarkoittaisi noin 1,2 miljoonaa euroa pienempää kertymää kuin vuonna 2023.
Vuoden 2024 tulos on valmistelutilanteen ja nykyisen veroprosentin perusteella noin -2,6 miljoonaa euroa ja poistoeron muutos huomioiden alijäämäksi muodostuisi noin 2,1 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosina 2025 ja 2026 tuloksen ennakoidaan heikentyvän edelleen.
Talousarvion valmisteluun liittyen 21.9.2023 valtuuston iltakoulussa on käyty läpi talousarvion valmistelutilannetta, kaupungin yleisiä talousnäkymiä ja toimialojen esityksiä. Kutsuttuina iltakouluun ovat olleet valtuutetut ja varavaltuutetut, konserniyhteisöjen edustajat, kaupungin johtoryhmä ja yhteistoimintaryhmä.
Talousarvion valmistelun tilannetta esitellään tarkemmin kokouksessa.
Esittelijä Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, p. 03 4141 5260
Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee talousarvion laadinnan tilanteen tiedoksi ja antaa jatkovalmistelua varten tarpeellisiksi katsomiaan ohjeita.
Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.
KH 30.10.2023 § 342
Valmistelija Talousjohtaja Timo Finning, puh. 040 6694 775, timo.finning@forssa.fi
Kaupungin vuoden 2024 talousarvio ja vuosien 2024–2026 taloussuunnitelma on valmisteltu kaupunginvaltuuston 5.9.2022 (55 §) hyväksymien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Kaupungin verorahoituksen merkittävän heikkenemisen seurauksena kaupungin talousarviovuoden tuloksen arvioidaan jäävän 0,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja koko suunnitelmakaudestakin on tulossa alijäämäinen. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. (KuntaL 110 §)
Tilinpäätöksessä 2022 koko kaupungin taseeseen oli kertynyt ylijäämää 12,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä kasvaa edelleen. Suunnitelmakaudella syntyvä alijäämä ei taseeseen kertyneiden ylijäämien vuoksi vaaranna kuntalain mukaista talouden tasapainoa, mutta se väistämättä ohjaa kaupungin sopeuttamaan kustannuksiaan vastaamaan tulorahoitusta, jotta alijäämäiset tilinpäätökset jäävät vain ohimeneväksi tilanteeksi ja talous palaa kestävälle uralle.
Lautakunnat tekivät omat talousarvioesityksensä 15.9.2023 mennessä. Kaupunginvaltuustolle pidettiin 21.9.2023 iltakoulu talousarvion laadinnan tilanteesta ja kaupunginhallitus on antanut jatkovalmisteluohjeet 25.9.2023. Kaupunginhallitus ja valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet iltakouluissa valmistelun tilannetta. Kaupunginhallitus on tehnyt talousarvioon oleellisesti liittyvästä päätöksestä, eli ensi vuoden veroprosenteista esityksen valtuustolle 23.10.2023. Esityksen mukaan kaupungin tuloveroprosenttia korotetaan 0,34 prosenttiyksiköllä 8,1 8,2 prosenttiin*.
Valmistelun tuloksena on syntynyt kaupunginjohtajan talousarvioesitys. Verotulojen arvioidaan ensi vuonna olevan 35,9 milj. € ja valtionosuuksien 9,9 milj. €. Koko kaupungin ulkoiset ja sisäiset kulut ovat yhteensä 64,9 milj. € ja tuotot 26,2 milj. €. Henkilöstökustannusten osuus kuluista on 31,3 milj. € ja ostopalvelujen 16,7 milj. €. Toimintakate on 38,7 milj. €. Investointeihin esitetään varattavaksi 7,0 milj. €. Tilikauden alijäämäksi arvioidaan 0,6 milj. €. Kaupungin lainakanta asukasta kohti säilyy maan keskiarvoon nähden maltillisena ja on talousarviovuoden alussa 2.353 €/asukasta kohden ja on yhteensä 40,0 milj. €. Kaupungin lainanhoitokate on talousarviovuonna tyydyttävä, eli 1,8.
Talousarvioehdotus esitellään yhteistoimintaryhmälle 30.10.2023 ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 13.11.2023.
Esittelijä Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, p. 03 4141 5260
Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1. hyväksyy liitteenä olevan vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman
2. oikeuttaa keskushallinnon talouspalveluyksikön tekemään tarvittaessa talousarvioon ja -suunnitelmaan teknisluonteisia tarkistuksia ja korjauksia.
Käsittely
- Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut, tukipalvelut kohta toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja talouden sopeuttamiseksi:
Emmi Lintonen ehdotti Tarja Rajahalme-Tahvanaisen ja Jari Marjamäen kannattamana, että avustuksista leikattu 30 000 € palautetaan ja teksti ”Alkuperäisestä lautakunnan hyväksymästä talousarviosta ja vuodesta 2024 alkaen vähennetään avustuksia 30 000 €”. (s. 34) poistetaan.
Käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja tiedusteli voidaanko yksimielisesti tehdä seuraavat muutokset:
- poistetaan teksti: ” Alkuperäisestä lautakunnan hyväksymästä talousarviosta ja vuodesta 2024 alkaen vähennetään avustuksia 30 000 €”. (s. 34)
- Lisätään määrärahoihin (s. 35) toimintatuottoihin kohtaan ”tuet ja avustukset ” 30 000 € ja vastaavasti toimintakuluihin kohtaan avustukset 30 000 €.
Todettiin, että näin voidaan yksimielisesti päättää.
- Pidettiin tauko klo 16.50-16.58.
- kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Lepola saapui kokoukseen tauon päätyttyä klo 16.58
- Tauon päätyttyä keskeytettiin tämän pykälän käsittely siksi aikaa, kun Mika Laine kävi kertomassa Forssan Palloseura ry:n taloudellisesta tilanteesta klo 16.58- 16.50 17.27 (*). Asia kirjattiin pöytäkirjamerkintänä pykälään ajankohtaiset ja konserniohjausta koskeva asiat. (* Hallintolaki 51 § tekninen korjaus kellonaikaan)
Erityisen tuen opetusjärjestelyjen uudistaminen. Oppilaiden lähikoulun osoittamisen optimointi. Alkuperäisestä lautakunnan hyväksymästä talousarviosta on vähnnetty henkilöstökuluja vuodelta 2024 192 000 euroa (kuusi opettajaa ja yksi ohjaaja 5 kuukautta), vuodelta 2025 edellisten lisäksi 263 000 euroa (kaksi opettajaa ja ohjaaja) sekä vuodelta 2026 edellisten lisäksi 142 000 euroa (kaksi opettajaa). Varataan jatkossa pienryhmäpaikat vain Forssassa asuville oppilaille. Vaikutukset 2024 40 000 euroa ja tämän lisäksi vuonna 2025 50 000 euroa.
Lakkautetaan yksi koulu kesällä 2025. Vaikutukset 2025 100 000 euroa ja lisäksi vuonna 2026 100 000 euroa.
muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Erityisen tuen opetusjärjestelyjen uudistaminen. Oppilaiden lähikoulun osoittamisen optimointi. Alkuperäisestä lautakunnan hyväksymästä talousarviosta on vähennetty vuodelta 2024 kaksi (2) opettajaa ja vuodelta 2025 yksi (1) opettaja. Varataan jatkossa pienryhmäpaikat vain Forssassa asuville oppilaille.
Pidettiin neuvottelutauko klo 18.13-18.22
Puheenjohtaja tiedusteli neuvottelutauon jälkeen voidaanko tehty muutosesitys hyväksyä yksimielisesti. Todettiin, että näin voidaan tehdä.
- Poistetaan teknisenä korjauksena pelastustoimea koskevat tekstit. (Palvelut siirtyneet hyvinvointialueen järjestettäväksi.)
- Jouko Haonperä esitti, että Tekninen ja ympäristötoimi, maankäytön suunnittelupalvelut, kohta talousarvio (mahdolliset muutokset aiempaan ja muuta erityistä huomioitavaa) teksti:
Teknisellä toimialalla on päädytty edellisen johdosta esittämään talousarviossa talousarviossa uuden kaavoittajan vakanssin perustamista. Maankäytönsuunnittelun henkilöstön ikärakenne huomioiden resurssitarvetta on mahdollista arvioida uudelleen lähivuosina. Uuden työntekijän palkkakustannusten lisäksi täytyy varautua ohjelmista ja ohjelmien käyttöön soveltuvista koneista aiheutuviin menoihin.
Muutetaan kuulumaan:
Resurssivajetta korjataan lisäämällä maankäytönsuunnittelun ostopalvelumäärärahoja 57.000 eurolla ja ottamalla ulkopuolinen kaavoituskonsultti valmistelemaan joitain vireillä olevia kaavoja.
Vastaavasti henkilöstömäärärahoista siirretään henkilön palkkaukseen varattu summa ostopalveluihin.
Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko ko. muutokset tehdä yksimielisesti. Todettiin, että näin voidaan toimia.
- Käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja tiedusteli voidaanko koirapuistoon varatut määrärahat poistaa vuoden 2024 investoinneista ja siirtää toteutettavaksi vuonna 2025, jotta asian valmistelussa voidaan selvittää mahdollisuus toteuttaa hanke nykyistä hinta-arviota pienemmällä määrärahalla. Todettiin, että näin voidaan tehdä.
- Käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja tiedusteli voidaanko teksti:
Loiku on edelleen suurten toiminnallisten ja sitä kautta taloudellisten riskien tilanteessa. HVA:n tulevilla ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys toiminnallemme, samoin kuin mahdollisella Hyvinvointikuntayhtymän purkamispäätöksellä.
Globaalit ja valtakunnalliset ilmiöt elintarvikkeiden ja energian kustannusten nousun suhteen vaikuttavat liiketoimintaan. Kustannusten nousun kehitystä on vaikeaa arvioida etukäteen.
Taloushallinnon palvelut pienenivät HVA:n toiminnan johdosta liikevaihdollisesti puoleen, kannattavuus pakottaa etsimään ratkaisuja varmistaakseen muiden asiakkaiden palvelutuotannon. Taloushallinnon tulevaisuus on avoinna; yksin vai osana isomman toimijan organisaatiota vai jokun muu kumppanuus toisen toimijan kanssa?
Saammeko riittävän ammattitaitoista henkilökuntaa? Löytyykö Loikun omistajilta ja seutukunnalta yhteistyön edellytyksiä? Koetaanko Loiku vahvana seudullisena toimijana, jota poliittiset päättäjät ja omistajien virkamiehet markkinoivat yhteisen seutuhyvän eteen? Seudullinen vastakkainasettelun kulttuuri tuo epävarmuutta ja haittaa Loikun toimintaa, sen laajentumista sekä yhteistyön tekemistä. Asioista keskuteellaan omistajien kanssa ja päätösten vaikutuksia tuodaan esille päättäjille.
Muuttaa kuulumaan seuraavasti:
Loiku on edelleen suurten toiminnallisten ja sitä kautta taloudellisten riskien tilanteessa. HVA:n tulevilla ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys toiminnallemme, samoin kuin mahdollisella Hyvinvointikuntayhtymän purkamispäätöksellä.
Globaalit ja valtakunnalliset ilmiöt elintarvikkeiden ja energian kustannusten nousun suhteen vaikuttavat liiketoimintaan. Kustannusten nousun kehitystä on vaikeaa arvioida etukäteen.
Taloushallinnon palvelut pienenivät HVA:n toiminnan johdosta liikevaihdollisesti puoleen, kannattavuus pakottaa etsimään ratkaisuja varmistaakseen muiden asiakkaiden palvelutuotannon. Taloushallinnon tulevaisuus on avoinna; yksin vai osana isomman toimijan organisaatiota vai jokin muu kumppanuus toisen toimijan kanssa?
Saammeko riittävän ammattitaitoista henkilökuntaa?
Todettiin, että näin voidaan yksimielisesti tehdä.
- Esteellisyydet:
- Lotta Saarenmaa ilmoitti olevansa esteellinen käsiteltäessä keskushallinon osuutta, joka sisältää Lounais-Hämeen Pirtille osoitetut määrärahat ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi (yhteisöjääviys: Lounais-Hämeen Pirtin hallituksen jäsen).
- Kaisa Lepola, Tapio Virtanen ja Jaana Lähteenkorva ilmoittivat olevansa esteellisiä käsiteltäessä keskushallinnon osuutta, joka sisältää määrärahat Forssan Yrityskehitys Oy:lle ja poistuivat kokouksesta ennen tämän asian käsittelyä (yhteisöjääviys: FYK:n hallituksen jäseniä).
- Matti Uutela ilmoitti olevansa esteellinen käsiteltäessä Forssa-Asunnot Oy:tä koskevaa kohtaa ja poistui kokouksesta tämän kohdan käsittelyn ajaksi (yhteistöjääviys: Forssa-Asunnot Oy hallituksen jäsen).
Valittiin Jouko Haonperä pöytäkirjantarkastajaksi Matti Uutelan poissaolon ajaksi.
- Tämän pykälän käsittelyn aikana kokouksesta poistuneet:
- Johanna Häggman poistui klo 19.35.
- Jaana Lähteenkorva poistui klo 19.49.
- Kaisa Lepola poistui klo 19.49.
- Tapio Virtanen poistui klo 19.55.
Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yllä ilmenevin muutoksin.
Pöytäkirjamerkintä *Korjattu asiatekstissä ollut kirjoitusvirhe veroprosentissa hallintolain 51 §:n nojalla kaupunginhallituksen 23.10.2023 § 331 päätöksen mukaiseksi.
KV 13.11.2023 § 108
Kaupunginhallitus
Käsittely Pidettiin valtuutettu Tapio Virtasen pyynnöstä neuvottelutauko 18.22-18.35.
Valtuutettu Ilkka Joenpalo poistui kokouksesta neuvottelutauon aikana klo 18.22 ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Kirsi Laine-Mäki klo: 18.35.
Neuvottelutauon jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko yksimielisesti poistaa talousarviosta liite viisi ”Forssan kaupungin palveluorganisaatiokaavio”. Todettiin, että näin voidaan menetellä.
Valtuutettu Janne Vuorenmaa oli poissa kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.28-19.30.
Päätös Valtuusto
1. hyväksyi liitteenä olevan vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman siten, että liite viisi (organisaatiokaavio) poistettiin
2. oikeutti keskushallinnon talouspalveluyksikön tekemään tarvittaessa talousarvioon ja -suunnitelmaan teknisluonteisia tarkistuksia ja korjauksia.
Ptk tark.
|
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |